EverTalk: Miten digitoimisto hyötyy tuotekehityksestä?
Tässä EverTalk-jaksossa sukelletaan Evermaden tuotekehityksen maailmaan. Timin vieraana studiossa on Teemu Suoranta, joka on ottanut haltuunsa tuotepäällikön roolin. Keskustelussa avataan, miksi perinteisesti projektitalona tunnettu digitoimisto tarvitsee oman tuotepäällikön, ja mitä hyötyä siitä on niin asiakkaille kuin kehittäjillekin.
Teemu kertoo konkreettisiä esimerkkejä Evermaden omista tuotteista, kuten AI Assistantista sekä Lianan kanssa yhteistyössä rakennetusta Growth Stackista. Lisäksi jaksossa keskustellaan siitä, miten tekoälyä valjastetaan sisällöntuotannon avuksi ilman geneeristä ”ChatGPT-höttöä”. Jaksossa pohditaan myös, kuinka tasapainoillaan asiakasprojektien ja sisäisen kehityksen välillä, ja miten vältetään tekemästä turhaa työtä.
Kuuntele jakso, niin kuulet, miten meillä rakennetaan kilpailuetua ja tehokkuutta tuotekehityksen keinoin!
Jakson tekstiversio
Jakson tekstiversio on tuotettu tekoälyllä ja saattaa sisältää virheitä.
Timi: Moikka moi ja tervetuloa tämän Evertalk-jakson pariin. Tällä kertaa täällä istuu vieraana Teemu. Ja puhutaan Teemun kanssa vähän tuotekehityksestä. Ja puhutaan siitä kulmasta, että Teemu on meillä tuote… Just puhuttiin tästä hienosta tittelistä, mutta heti pääsin unohtamaan. Esittele itsesi ja kerro sun tittelisi.
Teemu: Titteli on englanniksi Head of Product. Suomen kieltä vastine on varmaankin tuotepäällikkö. Mutta enemmän sisäisestikin tullaan englanniksi… Tai harvemmin niitä tulee käytettyä. Titteli edellä menty ja sisäisesti meillä on jossain järjestelmässä käytetty. Tämä se on. Tulee tuotepäällikköksi.
Timi: Koitin lähteä hakemaan sitä heti englanniksi kanssa ja sitten kääntämään, mutta ei lähtenyt. Sä olet ollut Evermadella aika pitkään. Mutta tuotepäällikkö on nyt sun uusi rooli. Haluaisitko sä kertoa, miten sä päädyit siihen rooliin? Ja miten tämmöinen rooli päätettiin? Miten se syntyi?
Teemu: Oikeastaan ihan silloin jo kolmisen vuotta sitten, kun Evermadella oli ihan ekoja keskusteluja meidän CTO:n Jaakon kanssa. Silloin mä ehkä sanoitin sen asian silleen, että voisinkin vaan olla ”WordPressin CTO”. Ei koko firman CTO, vaan WordPress-asioiden CTO. Sitten se on vähän jalostunut se ajatus siitä. Toki näitä tuotekehitykseen liittyviä juttuja on tullut tehtyä kymmenen vuoden ajan. Silloin sain ihan firman startteriteeman aikaisemmassa firmassa kehittääkseni. Sitten on tullut kehitettyä startteri-plugineita ja paljon erilaisia plugineita. Se on ollut siinä sivuhommana vapaa-ajalla. Nyt sain oikean mandaatin tehdä sitä asiaa myöskin.
Timi: Mutta mehän ollaan projektitalo. Asiakkaat tilaa meiltä jo verkkosivun, verkkopalvelun, verkkokaupan. Me toteutetaan se ja sitten siirrytään seuraaviin haasteisiin. Toki se asiakas jää meidän ylläpitoon ja sitten tehdään pienkehitystä. Mutta se on aika erilainen kuin tämmöinen perinteinen tuotetaloajatus. Voisi sanoa, että me ollaan projektitalo kuitenkin pohjimmiltamme. Niin mihin meillä tarvitaan tuommoista tuoteajattelua ja sun kaltaista roolia ihmisenä?
Teemu: Se on hyvä kysymys myös siksi, että tietääkseni ainakaan kenelläkään muualla digitoimistossa Suomessa ei ole tätä roolia. Me tehdään vähän silleen eri tavalla kuin muut. Tai sitten me tehdään jotain tosi väärin, että se ei… kukaan muu tee. Toki kansainvälisesti vaikka, tiedän, että Human Madelta esimerkiksi löytyy – kansainvälinen suuri WordPress-talo – niin löytyy Product Director. Ihan silleen näkemätöntä.
Toki tää ei muuta sitä, että me ollaan edelleen projektitalo. Mutta se on se, mitä hyötyä siitä tuotekehityksestä on meidän tyyppiselle digitoimistolle. Ne on se kaksi asiaa: toinen on se tehokkuus, toinen on se kilpailukyky tai erottuvuus. Monestihan digitoimistoilla on se, että kaikki sanoo tekevänsä suunnilleen samantyyppisesti asioita, samanlaisia asioita. Kaikki sanoo, että kaikki onnistuu. Ei ole oikein mitään erottautumistekijää. Se on yksi asia, mihin tuotekehityksellä yritetään pyrkiä, että meillä olisi jotain uniikkia tarjottavaa.
Timi: Meillä on varmasti jotain uniikkia tarjottavaa. Meidän työskentelytapa on, että olemme kehittäneet omia tuotteita. Ja sen myötä tuli myös tämä rooli tarpeelliseksi. Mutta mitä ne sitten ovat konkreettisesti ne asiat, joita me olemme kehittäneet? Meillä on Growth Stackia. Sitten meillä on Everblocksia ja kaikkea tämmöistä, mitä taustalla käytetään. Mutta kysytään laajasti, mitä ne meidän tuotteet ovat?
Teemu: Joo. Evermadella on sinänsä ollut pidemmänkin aikaa tuotekehitystä Everblocksin puitteissa, mikä oli silloin ennen Gutenberg-aikaa se tapa, millä sivustoja tehtiin ja miltä se editorikokemus näytti. Nykyään meillä on Evermade Studio, mikä kattaa allensa paljon pienempiä juttuja. Ja sitten meillä on Growth Stack, mitä Lianan kanssa kehitetään yhdessä. Evermade Studion alta löytyy esimerkiksi ihan AI-työkaluja. Löytyy muokkausnäkymään liittyviä juttuja, sitä editorikokemusta, miten sisältöä luodaan, miten näytetään suosituksia, kun ollaan luomassa uutta sisältöä. Ei tarvitse aloittaa tyhjältä sivulta.
Sitten on integraatioihin liittyviä juttuja, että me saadaan läpinäkyvästi kerrottua, että onko integraatiot toiminnassa, mitä integraatioita löytyy, milloin viimeksi on ollut virheitä ja näin edelleen. Löytyy paljon sellaisia pienempiä juttuja, mitä me sisäisesti ymmärretään, että nämä on tavallaan omia kokonaisuuksia. On helpompi viestiä siitä, että meillä on pari laajempaa kokonaisuutta, kuin yrittää saada läpi sitä viestiä, että meillä on vähän kaikennäköistä.
Timi: Nyt sitten näin projekteissa työskentelevän kehittäjän näkökulmasta. Meillä on tuotteita, jotka on tarvitettu meille itsellemme tietyllä tapaa. On sellaisia tuotteita, mitkä meidän kehittäjät tietää ja meidän muu tiimi tietää vaikka nimeltään, miten ne toimii. Sitten on tuotteita, mitkä on puhtaasti tarkoitettu loppukäyttäjälle ja asiakkaalle. Laskeutuuko kumpikin näistä sinun pöydän alle nyt?
Teemu: Kyllä ne osittain jo laskeutuvat. Sitten kun vastaa ehkä sitä, että on niitä asioita, mitkä kehittää sitä meidän omaa tehokkuutta tehdä asioita. Sitä, että meillä ei mene niin paljon aikaa tehdä asioita. Ja sitten on ne erottuvuustekijät ja se asiakkaan hyöty. Se, että meillä on vaikka niitä editorissa näkyviä tekoälyjuttuja AI Assistantilla. Niinhän on asioita, mitkä meidän kehittäjäporukka on hirveän tuttu käyttämään sivuston kehittämisen aikana. Mutta se asiakas on tuttu käyttämään itsenäisesti, sitten kun hän luo sitä sisältöä.
Timi: Nyt… mä esitin tässä esimerkiksi AI Assistantin yhtenä tuotteena. Niin mitä se konkreettisesti pitää sisällään? Tekoälystä puhutaan tosi paljon ja sanotaan, että meillä löytyy tekoäly tähän ja tekoäly tuohon. Ja sitten tuntuu, että se tulee välillä vähän korvistakin ulos, että tekoäly on kaikkialla. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa, kun meillä Evermade Studiossa on tekoäly?
Teemu: Me ollaan haluttu tuoda sinne editoriin sellaisia tekoälyominaisuuksia, jotka on kaikkien sisällöntuottajien käytettävissä. Eli niitä suoraan sisältöeditorissa, kun on kirjoittamassa tekstiä. Niin sieltä pystyy käyttämään esimerkiksi: pidentää tekstiä, lyhentää tekstiä, oikolukemaan, sanomaan samaa asiaa eri sanoin. Pystyy ehdottamaan otsikoita, ehdottamaan englantia ja pystyy ehdottamaan SEO-tekstejä sinne.
Ja erona siihen, miksei menisi vaan ChatGPT:hen tekemään tätä samaa asiaa siellä, on se, että monesti ainakin tällä hetkellä eri ihmisillä on niitä omia työkaluja. Ja sitten jotta saadaan, että oikeasti kaikilla sisällöntuottajilla olisi käytössä samantyyppisiä työkaluja, niin on helpompaa, että ne olisi suoraan käytettävissä siellä. Plus sitten se, että me saadaan siihen kaikkea, mitä siellä AI Assistantin kautta tapahtuu. Esimerkiksi saadaan se organisaation oma tone of voice. Eli se kirjoitustyyli ja kuvailtu, millainen se kohdeyleisö on. On annettu esimerkkitekstiä. Se sisältö, mikä sieltä tekoälyltä tulee, ei ole sitä geneeristä tavaraa, mitä sieltä ChatGPT:ltä tulisi. Vaan kaikki saa sen organisaation sävyn mukaista tekstiä.
Ja sitten siellä on muitakin kokeiluja tehty. Tekoälyasiat on siinä vaiheessa, että kaikkialla kokeillaan eri asioita ja miten se toimii. Ainakin sillä tasolla, että pystyisikö jonkun rakentamaan. Myöskin, että onko se hyödyllistä sisältöä, tuleeko siihen plussaa? Mekin ollaan tehty erilaisiakin testauksia, jotka lopulta ei ole päätynyt käyttöön. Tekoäly on esimerkiksi tosi hyvä tekemään käännöksiä. AI Assistantista löytyy toiminnot, että voi tehdä oikeasti automaattikäännöksiä koko sivusta tai osasta sivua. Se osaa tehdä erilaisia yhteenvetoja tosi hyvin. Otsikon ehdottaminen on yhteenveto.
Mutta missä tekoäly ei ole kovin hyvä, on vaikka analyysin tekeminen. On kokeiltu tehdä toimintoja, että voisi pyytää tekoälyä analysoimaan vaikka hakukoneoptimointia tästä tekstistä. Sitten tulee jotain ihan hyviä juttuja… jotka on paljastuneet täysin vääriksi. Lopulta kun sitä ei saa… ne ei käy helposti luotettavaksi. Ei tällaista ominaisuutta kannata lisätä sinne, ei lisätä väärää informaatiota. Se on suureksi osaksi tärkeintä.
Timi: Tartun tuossa kahteen asiaan. Ensinnäkin se, että AI Assistant on hieno työkalu sen kannalta, se tuo sen tone of voicen samaksi. Mutta se myös tavallaan vähentää sitä sisällöntuottajan ja ylläpitäjän kuormaa. Kun voi tehdä ne asiat, mitä olet muutenkin tekemässä tekoälyn kanssa, niin suoraan siellä hallintapaneelissa. Eli sinun tarvitsee hyppiä sen ChatGPT:n ja muun välillä. Sitten ehkä se, että mehän ajetaan omaa instanssia käsittääkseni jokseenkin tekoälyn osalta. Meillä on niin, että tavallaan se data on nyt paremmin hallussa. Se ei ole vain joku ChatGPT:n ilmainen instanssi, minne sinä pusket tavaraa ja sitten tekoälyä käytetään – tai sitä sinun syöttämää dataa käytetään sen tekoälyn kouluttamiseen.
Teemu: Joo, just näin. Niin siellä on vielä ihan tekoälyn käyttöä siellä. Tosiaan siellä on vähän eri tasoja, millä sitä voi käyttää. Siellä pystyy myös generoimaan kokonaisen artikkelin. Jos sitä haluaa kokeilla, niin sen tyyppistä työkalua. Ehkä se ei ole tietenkään, kun tarvitaan kaikkea sieltä… ei kannata missään nimessä julkaista suoraan sitä kautta. Mutta jos sitä haluaa joskus, jos on joku sellainen vähän yleistietoinen artikkeli. Niin kokeilla sitä kautta, että siellä on toimintoja, että voi syöttää perustietoja, siitä se tekee jonkinlaisen artikkelin rungon ja sitä voi hioa vähän eteenpäin. Ja sitten viedä sen editoriin ja jatkaa siitä. Että se on ihan tavallaan tekoälyn myötä uudenlainen lähestymistapa artikkelin kirjoittamiseen.
Tai sitten toisaalta se voi olla hyvin pieni… se voi olla hyvin pieniä lisäyksiä siihen nykyiseen työkulkuun. Esimerkiksi olen paljon kirjoittanut blogikirjoituksia eri työaiheista. Minulla on ainakin monesti ongelmaa kirjoittaa otsikko, kirjoittaa ingressi ja kirjoittaa loppupäätelmä. Kaikki on periaatteessa yhteenvetoa siitä artikkelista. Vaan vaikka esimerkiksi näiden asioiden tekoäly-helpottamiseen… tekoäly pystyy auttamaan tosi paljon. Se pystyy luomaan oikeasti hyödyllistä sisältöä, koska se on yhteenvetoa siitä, missä tekoäly on hyvä.
Timi: Ja sitten toinen asia, mikä mielestäni olisi mielenkiintoista, mitä tuossa aikaisemmin sanoit, on se, että on tehty kokeiluja ja sitten ollaan vaan todettu, että tämä ei ole toimivaa. Että ei ole mitenkään mielekästä. Mielestäni tämä on se mielenkiintoinen aspekti sille, että meillä on tuollainen tuotepäällikkörooli. Että tässä tavallaan istut kaiken päällä, mitä me lähdetään viemään tuonne maailmalle. On se, että joku oikeasti pitää huolta siitä, että me ei myöskään tehdä mitään turhaa tai ylimääräistä. Että kaikille on joku tavallaan kysyntä markkinalta tai sitten suoraan meidän asiakkailta. Mutta ei vaan lähdetä tekemään tekemisen iloista juttuja. Eikö näin?
Teemu: Joo, just näin. Ja myöskin roolihan vedetään silleen, että se on niin kuin vuoroviikoin. Mä teen edelleen asiakashommia, vuoroviikoin sisäisiä hommia. Eli mä haluan pitää myöskin sen kosketuksen siinä asiakashommissa ja asiakasprojekteissa silleen kannalta, että pysyy ne asiat, mitä tehdään, oleellisena. Tuo on osa siinä riskinä, että jos mä tekisin ihan sataprosenttisesti tuotekehitystä, että sitten ehkä nyt vielä on silleen kärryllä, että mitä tapahtuu asiakasprojekteissa. Mutta silleen myös puolen vuoden päästä, että jos mä en ole ollut yhtään asiakasprojekteissa mukana, niin sitten se mun todellisuus on ihan erilainen kuin sitten projektitiimin todellisuus.
Timi: Eikö se ole se tärkeintä, että pysytään lähellä asiakasprojekteja? Ja sitten ehkä päästään vähän siihen, että sehän on tosi kiva, että me tehdään tuotekehitystä ja on kaikkia tämmöisiä asiantuntijoita ja omia pohjia, joita käytetään ja työkaluja. Mitä on konkreettisesti hyvää meidän tuotekehityksestämme asiakkaalle? Sen lisäksi, että saadaan yritykset aiheessa… Sitten on tietysti paljon omat tytärit sinne hallintaan. Sehän pitäisi olla se tekemisen kärki siinä, että mitä asiakkaat tarvitsevat.
Teemu: Koska ihan tuotteenkin määritelmä on se, että tuote voi olla palvelu tai konkreettinen. Ja että ne tehdään asiakkaalle, niin kuin asiakkaan tarpeeseen. Ja sitten jos me tehtäisiin tuotekehitystä silleen, että se ei perustuisi asiakkaan tarpeeseen, niin sitten se ei olisi oikeastaan tuote, mikä siitä syntyisi. Ja tavallaan ne asiat, mitä mekin ollaan rakennettu, ne on perustettu niihin tarpeisiin, mitä erilaisissa projekteissa on.
Että jos mietitään vaikka sitä ihan toista asiaa, niin kuin integraatioita. Integraatioissa on lähdetty läpinäkyvyyteen integraatioihin, että oikeasti näkee, mitä integraatioita sivustoilla on ja mikä niiden status on. Perustunut ihan niin kuin oikeisiin tarpeisiin siitä, että se on ollut ongelma, että sivustoilla on integraatioita, mutta asiakas ei näe niistä yhtään mitään. On ollut sellaisia järjestelmiä, mitkä on ollut epävakaita ja sitten asiakas ei näe mistään, että onko se pyörinyt se integraatio, milloin se on viimeksi suoritettu. Ja sitten kun siinä on vaikka markkinointipäällikkö, joka on siinä yhteyshenkilönä, hän ei ole siellä organisaation sisällä… hän ei pysty vastaamaan siihen. Ja sitten sitä läpinäkyvyyttä on lisätty sen takia, että siinä on ollut oikea tarve.
Minun näkökulmastahan saadaan tavallaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ja saadaan sinne asiakkaan puolelle sitä läpinäkyvyyttä lisättyä, mutta sitten meillä sisäisesti lähtee sellainen tietynlainen pohja jutuille, että miten integraatioita vaikka rakennetaan. Jolloin tavallaan läpimenoaika nopeutuu. Ja kyllä asiakkaalle kustannusvaikutuksena saadaan helpommin tehtyä niitä, niin totta kai menee vähemmän työtuntia, pienempi hintalappu. Mutta myös se, että tavallaan sitten kun meillä on se sama pohja, mitä kaikki ovat käyttäneet, niin sittenhän kuka vaan meiltä pystyy hyppäämään mihin tahansa projektiin ja saa paljon nopeammin sen käsityksen siitä, että mitä täällä konepellin alla hyrrää. Miten tämä juttu on tehty. Ja pääsee muokkaamaan tai korjaamaan tarpeen tullen.
Timi: Ja se on just noin.
Teemu: Ja sitten integraatioiden osalta vielä se, että meillä on se oma integraatiopohja, jolla me sitten lähdetään rakentamaan asioita. Ja nyt vielä tärkeä asia on se, että niistä tulee luotettavampia ja laadukkaampia siitä, kun on nähty, että mikä kaikki voi mennä vikaan. Vaikka siitä, että me luetaan rajapinnasta jotain tietoa ja se rajapinta ei vastaa. Joskus sieltä tulee väärä statuskoodi. Joskus sieltä ei tule sen näköistä sisältöä takaisin mitä pitäisi. Sieltä tulee joku virhe siinä sisällössä, mikä sitten aiheuttaisi ongelmia. Kaikki tällaisia tarkistuksia on tehty siihen pohjaan jo valmiina, joka jäi helposti tekemättä, jos lähdettäisiin tyhjästä tekemään. Ja sitten jos näitä varmistuksia jää tekemättä, niin sitten tulee just niitä tapauksia, että yhtäkkiä vaikka koko tuotekatalogi on tyhjentynyt. Meillä on paljon niitä tarkastuksia, koska on kantapään kautta opittu vuosien mittaan niin paljon asioita. Niin sitten me tuodaan ne kaikkien kehittäjien käyttöön. Ei vaan vanhemmat kehittäjät tietävät, koska he itse tekevät niin paljon virheitä aikanaan. Niin ehkä just se, että se ei ole vain yksi ihminen, joka on kohdannut niitä virheitä ja ongelmatilanteita, vaan tuotekehityksen kautta saadaan laajemman porukan opit käyttöön kaikille.
Timi: Mikä olikin vähän hyvä aasinsilta siihen, että miten tuotekehitys tämmöisessä projektitalon näkökulmasta menee. Että onko se nyt sitten vain Teemu, joka koodaa tuotteita ja miettii, mitä siellä tapahtuu? Vai miten se käytännön työkehittämisen osa onkaan?
Teemu: Se olisi iso ongelma, että jos se olisi vain minä ja kaikki ideat ja kaikki päätökset. Että tähän ei pyritä, vaan että edelleen saadaan mahdollisimman paljon ihmisiä osallistumaan tähän. Meillä on edelleen perustunut heti täältä vapaaehtoisuuteen, että jos meitä kiinnostaa tämä, niin pääsee osallistumaan tähän. Ja sitten on tietysti paljon kehittäjiä, joilla tuotekehitys ei ole sellainen asia ja se on täysin ok. Ja ei olisi hyvä vakuuttaa ketään osallistumaan tähän.
Meillähän on esimerkiksi Contribute Day – sisäinen tämmöinen kerran kuukaudessa oleva tapahtuma. Milloin sitten kuka tahansa haluaa pääsee osallistumaan niin pieniin tuotekehitystaskeihin. Ja sitten on tietysti isompia taskeja, jotka mahtuvat siihen päivään. Mutta taas jos ihmisillä on kiinnostusta ja mahdollisuutta tehdä, niin kyllä löytyy. Ja paljon on se vakioporukka, joka tekee, on kerääntynyt sen pohjalta, että he ovat halunneet tehdä sitä.
Hyvä esimerkkinä itse asiassa, mielestäni just se juteltiin tässä vähän aikaisemmin tänään siitä, että voitaisiin yhtä osa-aluetta kaikissa meidän projektissa parantaa. Siinä sitten oli meidän Timo, joka on taas ollut edeltävä arkkitehti ja on meikäläinen, ja mietittiin, että voitaisiin tämmöistä tavallaan syöteajattelua ja miten rakennetaan erilaisia arkistoja, parantaa. Ja sehän on lähtenyt ihan vaan siitä se ajatus, että tämän voisi tehdä eri tavalla, voisi tehdä vähän paremmin. Ja sekin menee ehkä vähän sinne tuotelaariin, että kuitenkin tuotetaan semmoinen tietynlainen pieni sisäinen tuote, jonka päälle sitten kaikki muut kehittäjät pystyvät tulevissa projekteissa rakentamaan. Mielestäni se on niin kuin palautetta silleen, esimerkiksi pohjissa joko on näin, että se voi tulla kehittäjältä, se voi tulla suunnittelusta, se voi tulla analytiikalta, se voi tulla myynnistä. Mikä on myös tavoite silleen, että saada ajat organisoitua mukaan silleen tähän. Ei se olisi vaan devaajien omaa hommaa.
Se miten tosi helposti asia menee digitoimistoissa siihen, että sellainen devaaja keskenään kehittää pohjaa. Ja sitten täytyy olla aina vakuuttelemassa sitä, että ei muuten sitten ohjaa suunnittelua mihinkään suunnittelemaan. Tämä voi näyttää… mikä on tavallaan aika sääli silleen, että jos ei se niin… Ymmärrän sen, että halutaan sanoa, että ei rajoita mitään, mutta yleensä siinä mielessä tarjotaan, että ei ohjaa mihinkään. Jos kuitenkin on hyviä käytäntöjä, on tapoja mitä kannattaa tehdä, niin kyllä tuotteiden kannattaa ohjata niitä hyviin käytänteihin.
Ja vielä ehkä niin tuoreempana uudistuksena tässä nyt mun pesti myötä mukaan, niin meillä on myöskin tuotetekemisen ohjausryhmä. Kerran… hienolta… kahdessa kuukaudessa saadaan hiukan avainhenkilöitä, jotka on muutenkin kiireisiä. Mutta saadaan esimerkiksi myyntipäällikkö mukaan silleen, että me tämän porukan kanssa sitten jutellaan, että mitä ollaan tehty ja mitä tarpeita on. Ja mitä halutaan tehdä seuraavaksi, jotta saadaan inputtia muualtakin kuin sitten yhden viikon tästä.
Timi: Se on varmaan tosi arvokasta just, että myös ei ole vain devien puuhastelukenttä. Niin kuin sanoit, että ei helposti käy sitä, että teknologia lähtee ohjaamaan sitten sitä, että mitä ratkaisuja tehdään, vaan pidetään mielessä, että mikä oikeasti on tarpeellista. Mutta onko tuotekehityksessä silti se pieni riski, että se lähtee ohjautumaan siihen, että tulee tasapäisempää tavaraa toisesta päästä ja projektit alkaa näyttää vähän samalta ja tuntuu vähän samalta?
Teemu: Se riippuu siitä, mitä siellä kehitetään. Me tehdään laajasti asioita, että se vaikka sivupohjien ja lohkojen kehittäminen on vain yksi osa siitä. Ja ihan sekin puolesta, että nyt kun tosiaan tehdään lohkoeditorilla asioita, että se on modulaarista. Vaikka tiedetään, siellä on WordPress tarjoaa esimerkiksi paljon oletuslohkoja ja siellä on samat tekstit ja mediat ja nostot ja kaikki. Vaikka niitä käyttää, sadat saitit eivät näytä samalta kuitenkaan. Että siellä ei tavallaan pyritä viemään sitä tehokkuutta sille tasolle, että vaihdetaan tuosta värit ja tuosta logo ja sitten tässä on se uusi sivusto.
Mutta ihan selkeästi sellaista tehokkuustarvetta on markkinassa nytkin silleen, että hintakilpailu on kovaa. Ja varmasti kaikki digitaaliset toimistot tekevät tuotekehitystä vähintään siltä osin, että saadaan pidettyä se homma tehokkaana. Jos lähdettäisiin jokainen projekti tekemään ihan tyhjästä, niin se ei olisi kilpailukykyistä. Luonnollisestikin digitoimistot huomaa tosi nopeasti silleen, että ei tyhjästäkään alkaa tekemään. Koska jos on tehnyt muutaman projektin, niin se nopeasti löytyy jo silleen, että tuo asia ja tuo asia toimi. Ja se toinen, me ei enää ikinä haluttu tehdä, niin pistetään muistiin silleen, että tätä lisäosaa ei ikinä asenneta. Ja tällä hetkellä sitä alkaa syntyä sellaisia tapoja, miten niitä yleisesti tehdään. Mutta tavoitteena ei ole viedä sitä silleen, että vaihdetaan värit ja logo ja sitten se on valmis sivusto.
Timi: Eli asiakas pystyy edelleen odottamaan sitä, että saa heille räätälöidyn toteutuksen ja heidän tarpeisiinsa. Niin kuin oikeasti muokatun kokemuksen.
Teemu: Kyllä, ehdottomasti aina niin. Lähtökohdissa on aina uniikkia, vaikka sisältäisikin niitä tuotteeseen perustuvia osia.
Timi: Ja sitten devaajan näkökulmasta taas, niin mä pystyn luottamaan siihen, että mulla on erittäin mielenkiintoista tekemistä kuitenkin kaikista tuotteista riippumatta. Että mä en vaan asenna jotain tuotetta tai jotain palikkaa tuolta käyttöön, bada bim bada bum kaikki on valmista ja mun ei tarvitse käyttää enää osaamista.
Teemu: Joo just näin. Jos ajatellaan vaikka jonkun valikon rakentamista, niin sitten tiedetään, että me lähdetään tyhjästä rakentamaan tätä pudotusvalikkoa. Niin monen työ siinä on, että me saadaan se valikko siihen kuntoon, että se toimii. Että oikeasti hiirellä tai näppäimistöllä se pudotusvalikko aukeaa sitten sillä tavalla, kun sen pitää aueta. Siinä on tehty niin paljon tunteja, että me saadaan se siihen pisteeseen. Ja sitten se ei tavallaan… kukaan ei ole kovin ilahtunut, että tämä toimii, että se on niin kuin se oletus. Niin kuin tavallaan baseline. Sen pitää toimia näin, että kaikki, mitä tehdään oikeastaan sen jälkeen, kun se perustasolla toimii, niin sitten on sitä, mikä tuottaa asiakkaalle arvoa. Paljon tuotekehityksestä on, että meillä on asioita sillä tasolla, että tämä toimii ja nyt me päästään tekemään tästä sitten jotain erityistä. Sekään en mä usko, että se on devaajille sellainen pidemmän päälle mielekästä tekemistä: tehdä joka projektiin se teksti ja media uusiksi. Toistat vaan sitä samaa asiaa, että sä et koskaan pääse oikein sitä lopullista tavallaan konfettia heittämään siihen päälle ja tuomaan sitä omaa hienoa. Kaikki aika ja resurssi menee siihen, että sä vaan laitat ne peruspalikat kasaan. Siihenhän tuo tuotekehitys ja tavallaan se, että on valmiina nuo pohjat, niin mahdollistaa sen, että sä voit sen konfetin heittää. Mielestäni se on tosi hienoa ja kivaa, että koko ajan tulee enemmän meilläkin sitä käytännön tavoitteista ja kohdasta, jotta sä pystyt käyttämään sen ammattitaidon siihen CSS:ään tai siihen animaatioon siellä valikossa. Sen sijaan, että se vaan nyt toimii siinä näppäimistöllä.
Ja toisaalta on se myös se, että mikä kokemus vaikka kehittäjälle on tuotteiden käytöstä, on se, että verrataan… Me käytetään myöskin paljon valmiita lisäosia moniin yhteyksiin, että vaikka joku lomakkeiden rakentaminen on sellainen, että ei sitä kannata lähteä rakentamaan itse. Se on ihan niin hyvä valmis rooli. Jos otetaan muita lisäosia, niin se on monesti se, että se suurimmalta osin vastaa sitä, mitä me halutaan tehdä. Mutta sitten siellä on jotain asioita, joita me ei joko saada piiloon tai me ei saada konfiguroitua sitä ihan niin kuin me halutaan se. Tietysti tuotekehityksessä me saadaan tehtyä sitten just sellainen, kun me halutaan. Me saadaan tehtyä sitten just silleen, kun me halutaan se, että jos sieltä puuttuu joku asia, niin me lisätään se sinne. Siinä on tavallaan se ihan niin kehittäjäkokemuksen asia. Niin kehittäjäkokemuksen puolesta silleen, että mitä projektit ikinä tarviikaan, niin on järkevääkin lisätä sinne. Niin me pystytäänkin nyt kehittämään, että se on just sellainen, että me tarvitaan ja meidän asiakkaat tarvitsee.
Timi: Tietyllä tapaa kaikki kuulostaa, mitä ollaan juteltu ja mitä olet kertonut tästä, niin siltä, että onhan näitä asioita tehty. Eikö jokainen toimisto, just niin kuin sanoit, niin tietyllä tapaa tee sitä tuotekehitystä ja pohjia? Mikä siitä on nyt erilaista siihen verrattuna, kun on tuotepäällikkö? Miten se eroaa siitä, että sieltä vaatii siihen, mitä on aikaisemmin tehty?
Teemu: Monissa digitoimistoissa tuotekehitys on käytännössä sen tehokkuuden hakemista, että saadaan työtunteja pienemmäksi. Tehdään nyt pohjia, tehdään nyt valmiita lohkoja, tehdään joku lohkokirjasto, jotta sitten projektit voidaan kopioida niitä. Mutta sitten lopputulokseen ei ole hirveästi uniikkia tarjottavaa. Me ollaan keskitytty jollakin sellaisiin asioihin, mitä muilla ei välttämättä ole. Vaikka Growth Stackissa, jos mietitään personointia ja A/B-testausta, että me voidaan tarjota näitä. Ja sitten kenelläkään ei muulla ole ihan vastaavia juttuja. Sama niin kuin AI-jutut on kanssa ollut se trendaava juttu. Sitä, että jos ei kehitetä sitä tehokkuutta, niin sitten mitä uusia juttuja tulee vastaan…. Että sitten on tehty tekoäly tai jotain juttua, että niitähän moni tekee. Etenkään kaikilla ei ole resursseja tehdä.
Monissa digitoimistoissa se, paljonko resursseja voi käyttää tuotekehitykseen, on aika pieni, koska se rahavirta tulee niistä projekteista. Jolloin sitten yleensä vielä ne kaikista kokeneimmat, ne, jotka osaisi parhaiten tehdä sitä tuotekehitystä, kun ne on myös kaikista halutuimpia projekteihin. Ja se on monesti sellaista, että sitä tehdään, mutta sillä ei ole yleensä aikaa. Että se on tärkeetä, mutta ei yleensä kiireistä, että sitä täytyisi tehdä tänään tai huomenna tai tällä viikolla.
Timi: Ja sitten voisi ajatella, että tietenkin historiastakin niitä voisi ajatella. Että tuollaisessa tilanteessa käy helposti sitä, että kehitetään niitä samoja asioita ja kierrätetään sitä samaa niin kuin palikkaa tai koodinpätkää monta kertaa. Ilman, että syttyy ehkä se lamppu päässä, että hetkinen, tästä voisi vääntää tämmöisen monikäyttöisemmän tuotteen. Vähän eri tavoitteita vähän helpommin vielä. Niin mä näkisin, että osa sinun roolia varmasti on myös se, että sinä pystyt tunnistamaan tuommoisia asioita meidän päivittäisessä tekemisessä ja saamaan se, että hetkinen, että pitäisikö tästä tehdä tämä tuote sisäiseen tai ulkoiseen käyttöön?
Teemu: Joo. Se on sellainen laajempi näkökulma siihen. Koko mehän, kun tuote tarjoaa, niin monesti voi käydä silleen, että jos ei ole sellaista vastuuhenkilöä, niin sitten puhutaan eri asioita omissa nurkissa ja sitten ei ole sellaista yhtenäistä näkemystä. Vaikka ihan vaikka, jos mietitään sitä hallintavalikoita… ne näyttävät, että meillä on vaikka sen useampi oma tuote, niin sitten voi näyttää, että kaikki vähän sinne keskenään erilaisilta. Ja vähän eri paikoilla sitä hallintaa. Ja silleen, että saadaan niin kuin yhtenäinen tarjoama, silleen, että se niinkuin näyttää, että ne kuuluu yhteen. Että ne kuuluu tänne WordPressiin ja tällaisia asioita ainakin.
Timi: Eli saadaan taas se niinkuin käyttäjäkokemus, loppukäyttäjäkokemus kasvaa paremmaksi. Ja myös sitten kehittämisestä kokemusta päästään tapaamaan sieltä muilta niitä paloja ja ikäänkin käyttämään niitä uudelleen. Kuten sanoit, niin helposti sitä siiloutuu vaan. Ja sitten lähtee tekemään. Varsinkin sitten kun ei ole niinkuin ihmistä koordinoimassa, niin silloin siinä tapahtuu helposti just se, että sitten devaajat tekee keskenään asioita. Koska jos on vaan niinkuin tavallaan yksi devaaja muiden joukossa, joka tekee jotain tuota juttua, niin sitten voi olla vaikea mennä suunnittelemaan. Ja se varmaan alkaa käymään jotain… tai puhun myynnin kanssa. Vaikka perinteisesti digitoimistojen hierarkiat ovat aika matalia, mutta kuitenkin mennä rivikoodarina puhumaan jollekin tuoteelliselle myyntipäällikölle miten asioita pitäisi tehdä… Se voi tuntua ihan oudolta.
Tietyllä tapaa on yksi koodari meidän muiden joukossa. Sun taustasi on kuitenkin koodarina ja sä teet kuitenkin perinteisesti hommaa ja koodaat edelleen. Mä näen tuon, että se voi olla mentaalisesti paljon helpompi tulla juttelemaan sun kanssa, miten asioita pitäisi tehdä. Ja kun se kuitenkin meidänkinlaisessa organisaatiossa edelleen se projektitekeminen on se paha juttu ja se tuote… minä olen pienempi juttu. Niin on tosi tärkeetä se tyyppi, joka on tässä MSM:n roolissa, tietää mitä se konkreettisesti se tuotekehitys on ja pystyy itse tekemään. Ei ole olemassa sellainen ”ihmis-sveitsinveitsi”: mä voin suunnitella jotain, mä voin toteuttaa jotain, mä voin kirjoittaa tekstejä, mä voin esiintyä Evertalkissa. Sillä tavalla tykkään tehdä kaikennäköistä hommaa. Se ei ole vain sitä, että hän on siitä devaaja. Tykkään tehdä niin tosi laajaa ja hauskaa kaikennäköistä.
Timi: Mun mielestä todella hieno tarina siitä, miten pystyy luomaan jonkinlaiseen rooliin. Miten pystyy kasvamaan firman sisällä. Sanoit, että kolme vuotta sitten sä vähän olit jutellut Jaakon kanssa: haluaisit olla tuoteomistaja ja tuotepäällikkö tietyllä tapaa ja huolen näistä asioista. Silloin sä et ihan tainnut siihen rooliin istua. Olet enemmän normidevaaja. Kaikki nämä kolme vuotta koko ajan pitänyt asiaa pinnalla ja tuonut esiin. Sitten se päätettiin, se rooli vuosi sitten.
Teemu: Silloin kolme vuotta sitten on ollut näkemystä, että tällainen rooli voi olla. Nyt on aika hyvä aika tehdä se. Tuntee, miten Evermadella tehdään asioita, tiedetään historiaa, mitä tuotteita meillä on ollut aikaisemmin. Ihmiset tietää minua, tiedetään, miten päätöksiä tehdään ja niin edelleen. Jos olen tavallaan ihan uutena ihmisenä hypännyt tähän rooliin, siinä olisi voinut olla vastakkainasettelu. Joku uusi tyyppi tulee kertomaan, mitä asioita tehdään. Minusta se on kasvanut rooliin. Se on jotenkin paljon luontevampaa. Minulla ei tarvitse käyttää aikaa siihen että ihmettelisin, miten Evermadella on tehty joskus asioita. Tiedän, koska olen ollut täällä kolme vuotta. Ja olen päässyt idealle. Idealle on kehittää meidän tuotteita muun ohella, kunnes olen siinä skaalassa että tähän kaipaisin jonkun ihmisen, joka koordinoi tätä asiaa.
Timi: Aivan loistavaa. Viimeisenä kysymyksenä: onko jotain sellaista, mitä on tulossa tuoteputkessa lähiaikoina? Jotain, mitä meillä voisi olla. Tai jotain devaajille, jotka haluaisivat tulla meille töihin. Tai muualla. Tai jotain, mitä tästä on jo oma asiakkaille. Vielä semmoinen ekstra kakun päälle.
Teemu: Niin. Yksi tehtäväni olisi sisäisesti rakentaa roadmap. Meitä tavallaan ohjaa… me ollaan paljon käytetty sisäisesti esimerkiksi OKR-malleja. Se tarjoaa tietyllä tavalla tavan keskittyä asioihin. Sitten olen vähän sitä mukanut. Meillä olisi tuotekehityksessä kaksi asiaa, joihin keskittyä kerrallaan. Tämän ympärillä tehdään tuotekehitystä. Tekoälyasema on varmasti pinnalla, sitten menee kyllästymiseen asti. Kaikki kehitys, mitä kuulee jostain… se lisätään tekoälyyn. Meillä on sitä AI Assistantia kehitetty tässä aika paljon. Meillä on se meidän keskusteleva käyttöliittymä. Toinen tekoäly on varma… ollaan varmasti tekoälyyn liittyen tehdään kaikenlaisia kokeiluja.
Meillä on edelleen editointikokemuksen kehitystä. Tätä asiaa tiedetään: saavutettavuus. Se on erittäin tärkeä asia. Kaikki, mitä tehdään, on kyllä saavutettavaa. Ei lähtökohtaisesti tehdä sitä huonoja projekteja. Hyödytön ajatus… hyödytöntä on tehdä asioita, jotka eivät ole saavutettavia. Ei edes fiksuja kuin jokaisen projektiin. On tosi paljon ideoita. Vaikka integraatio on tosi teknisiä. Miten me monitoroidaan integraatioita. Meillä on se meidän monitoroinnin työkalut olemassa. Sillä ei ole kauan odotellut, että joku haluaisi tekstiviesti-ilmoituksia kun integraatio on alhaalla. Joku vihdoin haluaa sen, sitten mä oikeasti tekisin sen. Mutta ei ole vielä aina jopa kuulunut. Ei halua ylimääräisiä hikikarpaloita. Ei halua selittää, että Slackissä ja sähköpostissa näkee. En ole mahdollisesti vielä enempää nuori.
Timi: Mutta tosi paljon kiitos tästä keskustelusta. Mun mielestä on todella hienoa, että meillä on tällainen rooli tullut. Odotan innolla vielä, että mihin se kehittyy. Ja uutta saadaan. Myös meidän Devaaja-kokemukseen sitä kautta. Ja sitä, että päästään vaikka integraatioita kehittämään. Mun lempilapsi: lomakkeet. Lomakkeen integraatioita myös tekemään. Ollaan vasta lähdössä liikenteeseen. Nyt katsotaan vaikka puolen vuoden, että missä ollaan ja mistä oikeasti päästään liikenteeseen.
Teemu: No niin.
Timi: Eli siis puolen vuoden päästä ollaan uudestaan tässä studiossa juttelemassa Teemun kanssa. Ja katsotaan, että miltä silloin näyttää meillä Evermadella tuo meidän tuotepeli. Ja mitä uutta sieltä on tullut. Kiitos paljon myös sulle kuulija, katselija siellä ruudun toisella puolella, että ihmettelit meidän kanssa taas yhden Evertalkin lisää. Nähän kaikki jaksot löytyy Spotifysta ja YouTubesta. Niin laita jommas kummassa tilaukseen, saa sitten tiedon kun seuraavan kerran ollaan täällä taas höpöttelemässä jonkun meidän asiantuntijan kanssa. Ei muuta kuin hyvää jatkoa.
