Hyppää sisältöön

Selvitys: Kolme neljästä uudesta WordPress-sivustosta Suomessa käyttää Gutenbergia

Miten laajasti WordPressin uudistunutta editoria käytetään Suomessa? Selvitimme asiaa käymällä läpi 250 tuoreinta WordPress-sivustoa erikoistuneilta toimijoilta. Tällaista tietoa ei ole Suomessa aiemmin julkaistu. Tämä artikkeli kertoo, kuinka selvitys toteutettiin ja mitä lohkoeditorin käytöstä paljastui.

Teemu Suoranta, 25.04.2023
Gutenberg eli lohkoeditori on WordPressin uudistettu sisältömuokkain, jonka ensimmäinen versio julkaistiin WordPress 5.0-versiossa vuoden 2018 päätteeksi. Vanhaa editoria on yhä mahdollista käyttää, ja uusi sisältöeditori on ollut mahdollista korvata räätälöidyllä editorilla tai erilaisilla kolmannen osapuolen lisäosilla. WordPressin kehitys on viime vuosina painottunut vahvasti lohkoeditoriin, ja vanhan editorin kehitys saattaa päättyä tulevaisuudessa.

Miten tutkimus tehtiin?

Aloitetaan kertomalla tutkimuksesta, datasta ja mahdollisista vääristymistä. Jos nämä eivät kiinnosta, siirry suoraan tuloksiin.

Käytimme lähteenä Vierityspalkki-sivustoa, joka sisältää hakemiston WordPressiin erikoistuneista yrityksistä ja näiden julkaisemista projekteista. Yritysten täytyy itse liittyä hakemistoon ja täyttää Vierityspalkin kriteeristö. Tämä karsii listalta valtaosan pienemmistä toimijoista sekä sellaiset yritykset, jotka eivät halua profiloitua WordPress-toimistoiksi.

Sivustot sisältävät yhtenäiset perustiedot budjettihaarukasta, sivuston tyypistä ja toteuttaneesta yrityksestä. Julkaisut eivät edusta kaikkia yritysten toteuttamia sivustoja, sillä kaikilla projekteilla ei ole referenssioikeutta ja yritykset haluavat luonnollisesti esitellä ne itselleen edustavimmat projektit. Julkaisujen luontiin ei myöskään aina ole tarvittavia resursseja. Vierityspalkin yhtenäinen formaatti mahdollistaa kuitenkin trendien tarkastelun esimerkiksi budjetin tai yrityksen kokemuksen perusteella.

Hakemisto ei kerro, käyttävätkö sivustot lohkoeditoria – mutta osa yrityksistä kertoi tästä avoimesti julkaisun kuvauksessa. Tutkimme Gutenbergin käytön aina manuaalisesti jokaiselta sivustolta erikseen. Pääasiassa käyttö tunnistettiin tutkimalla WordPressin tuottamaa sivustojen HTML-koodia. Uusi editori muokkaa joidenkin peruselementtien rakennetta (kuten kuvat, lainaukset ja taulukot), ja WordPressin omat lohkot voi tunnistaa helposti.

Huom! Selvitimme ainoastaan, onko lohkoeditori käytössä sivustolla. Emme ota tarkemmin kantaa siihen, kuinka laajasti lohkoeditoria hyödynnetään sivustolla, sillä tätä ei pysty luotettavasti arvioimaan ulkopuolelta. Vierityspalkin julkaisuista poistettiin noin 10 sivustoa. Nämä sivut olivat joko lopetettu tai ne olivat puhtaasti sovelluksia, joiden kohdalla editorin tarkastelu ei ole mielekästä.

Gutenberg on oletusvalinta uusilla sivustoilla

Keskiarvona erikoistuneiden WordPress-toimistojen julkaisuista 74% käyttää Gutenbergia. Lohkoeditori on siis ollut kokeneiden tekijöiden valintana jo pitkään. Kvartaaleittain seurattuna vaihtelua on vielä riittänyt, mutta trendi on ollut nouseva eli Gutenbergin käyttö yleistyy. Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä lohkoeditori oli käytössä jo noin 81% sivuston kohdalla.

Oletettavasti lohkoeditorin käyttö tulee kasvamaan tästä vielä. Moni toimisto on käyttänyt omaa lohkomaista editoriratkaisuaan jo ennen Gutenbergin julkaisemista ja pitkään Gutenbergin julkaisun jälkeen. Käyttöönottoa on hidastanut alussa lohkoeditorin jatkuvat suuret muutokset ja päivitykset, toteutuksen oppimiskäyrä ja aiempien tuttujen työkäytäntöjen sujuvuus.

Gutenbergin kehitys on kuitenkin muuttunut tasaisemmaksi ja fokus on siirtymässä kirjoittamisen prosesseihin. Työkalut Gutenbergin hyödyntämiseen ovat myös kehittyneet, ja suuri osa toimistoista työskentelee suoraan lohkoeditorin parissa melko vähän luomalla räätälöityjä lohkoja esimerkiksi Advanced Custom Fields -lisäosan kautta.

Huom! Ajalliseen vaihteluun vaikuttaa käytettävissä olevat päiväykset, jotka ovat Vierityspalkin referenssin julkaisupäivä, ei siis sivuston julkaisupäivä. Osa toimistoista julkaisi ryppäittäin useampia julkaisuja kerralla, jolloin kvartaalien rajat eivät välttämättä vastaa julkaisuaikoja. Sivuston laajuus vääristää myös päiväyksiä, sillä jos projekti arvioidaan keskimäärin 3-12 kk pituiseksi, näkyy siirtyminen Gutenbergiin todennäköisesti hitaammin suuren budjetin sivustoissa.

Kokeneet toimistot valitsevat Gutenbergin

Vierityspalkki pisteyttää toimistot tähtiluokituksella, joka painottuu säännöllisten julkaisujen määrään ja kokoon. Toimistojen määrä ei jakaudu tasaisesti eri tähtiluokituksiin, joten kolmen tähden toimistojen luku ei ole vertailukelpoinen. Hakemistossa on julkaisuja, joiden yritykset eivät ole toimistolistauksessa, joten näiltä toimistoilta puuttuu tähtiluokitus.

Näistä puutteista huolimatta WordPress-toimistoilla ei ole merkittäviä eroja Gutenbergin käytön suhteen (kun kolmen tähden arvo ei ole vertailukelpoinen). Lohkoeditorin käyttöönottoon ja hyödyntämiseen ei siis ole niin merkittävää oppimiskynnystä, että se olisi selkeästi vain erikoistuneimpien toimistojen työkalu.

Kokeneet WordPress-toimistot eivät käytä page builder -lisäosia. 250 sivuston aineistosta löytyi vain kaksi tällaista sivustoa (Elementor-lisäosa). Tällaiset vaihtoehtoratkaisut ovat suosittuja pienemmissä mainostoimistoissa ja freelancereiden keskuudessa, mutta erikoistuneet toimijat ja vaativat sivustot eivät selvästi niitä käytä.

Lohkoeditori sisältövetoisten sivustojen luottotyökalu

Sivuston tyypin mukaan tarkasteltuna nähtävissä on joitain eroavaisuuksia, mutta näistä huolimatta suurin osa yllä esityistä kategorioista käyttää lohkoeditoria. Julkisen organisaation tai yhdistyksen sivusto -kategorian sivustot ovat aktiivisempia Gutenbergin käyttäjiä. Tämä johtuu todennäköisesti näiden toimijoiden tarkemmasta määrittelystä ja kilpailutuksesta sekä siitä, että ne suosivat kokeneimpia toimistoja. Julkisella puolella Gutenberg on käytössä jopa 85%:lla julkaistuista sivustoista.

Verkkokauppatoteutuksissa Gutenbergin käyttöönotto on ollut hitaampaa: keskimäärin 61% julkaistuista sivustoista käyttää Gutenberia. Tätä voi selittää esimerkiksi integraatioiden suuri rooli, jolloin esimerkiksi tuotesivut ja -kategoriat saattavat tulla sellaisenaan taustajärjestelmistä. Uskomme, että joustavalla lohkomaisella sisällöllä voi mahdollisesti erottua edukseen verkkokauppojen puolella.

Huom! Käyttömäärät näytetään vain sivustotyypeistä, joille on julkaistu yli 10 sivustoa. Merkittävästi muita tyyppejä pienempi Gutenbergin käyttöaste oli ”Web-sovellus tai asiointipalvelu”-kategorialla, jossa sisällöntuotannon merkitys oli vähäisempi. Pienen otannan (6 sivustoa) vuoksi tästä kategoriasta ei kuitenkaan juuri voi tehdä johtopäätöksiä.

Gutenberg ei ole budjettikysymys

Gutenberg on laajasti käytössä kaikissa budjettiluokissa, mistä voisi päätellä, ettei sen käyttö todennäköisesti tee projekteista merkittävästi kalliimpia – tai sen hyödyt ovat kaikissa budjettiluokissa hintansa arvoisia. Vaativimmassa yli 60 000 euron luokassa käyttö on kaikista suurinta, mikä voi selittyä tarkemmalla kilpailutuksella ja näiden projektien painottumisella kaikista kokeneimmille toimistoille.

Hakemiston ulkopuolella alle 10 000 euron sivustoissa on todennäköisesti eniten hajontaa, koska erikoistuneet toimistot tekevät harvoin näin pienen kokoluokan sivustoja. Vastaavia lukuja pienemmiltä toimijoilta ei ole saatavilla, mutta kotimaisessa WordPress-yhteisössä näkyy jonkinlainen jako pienempiin toimijoihin, jotka suosivat yhä Gutenbergin sijaan page builder -lisäosia kuten Elementoria.

Huom! Käytömäärät näytetään vain budjettiluokista, joilla on julkaistu yli 10 sivustoa. Tämä pudottaa vaihtoehdoista ”alle 10 000 €”-kategorian (joista viidestä julkaisusta kaikki käyttivät Gutenbergia) sekä kolme julkaisua, joista puuttui budjettitieto.

Yhteenveto: Gutenberg on alan standardi

Gutenberg on oletusvalinta, kun rakennetaan uutta ja vaativaa WordPress-sivustoa. Päätös olla käyttämättä Gutenbergia vaatii vankat perustelut, sillä vastavirtaan kulkeminen voi estää WordPressin uusien ja kehitettävien ominaisuuksien hyödyntämisen ja johtaa toimittajaloukkuun jatkokehityksessä ja ylläpidossa.

Pelkällä lohkoeditorin käyttöönotolla ei voi enää saavuttaa kilpailuetua. Tulevaisuudessa joukosta tulevat erottumaan ne WordPress-toimistot, jotka osaavat hyödyntää Gutenbergin mahdollisuuksia parhaiten.

Tutustu siihen, miten me Evermadella otamme kaiken irti Gutenbergistä.

Haku