Hyppää sisältöön
Julius Haukkasalo, 23 huhtikuun, 2020

Kehitysrahoitusta kriisiin vai ilmaista helikopterirahaa?

Koronakriisin levittyä Suomeen maassamme käynnistettiin ennennäkemättömät rajoitustoimet. Kovimmin rajoitukset ovat iskeneet moniin kivijalkayrityksiin sekä tapahtuma- ja ravintola-alaan, joiden liiketoiminta on käytännössä pysähtynyt. Hallitus lähti tukemaan liike-elämää, ja yhtenä tukimuotona Business Finland käynnisti paljon huomiota herättäneen liiketoiminnan kehitysrahoituksen häiriötilanteissa, joka on tarkoitettu uusien liiketoimintamallien kehittämiseen Suomessa toimiville koronakriisistä kärsiville yrityksille.

Koronakriisi vaikuttaa kaikkiin

Kun koronakriisi alkoi kärjistyä, perustimme Evermadella oman task forcen, joka kokoontuu viikoittain arvioimaan tilanteen vaikutusta liiketoimintaamme. Meillä kriisi on näkynyt etätyöhön siirtymisen lisäksi useiden projektien peruuntumisena tai lykkääntymisenä. Yleisesti ottaen tilanteemme on kuitenkin toistaiseksi ihan hyvä ja töitä on edelleen riittänyt kaikille. Isoin huoli meillä on lähitulevaisuuden myynnin toteutuminen. Kun Business Finlandin kehitysrahoitus julkistettiin, pohdimme toki sen hakemista.

Onko meillä käynnissä sekä viritteillä erilaisia kehityshankkeita? Kyllä. Ovatko toimintamallit kehityksessä? Kyllä. Onko koronavirus aiheuttaneet liiketoimintaamme jonkinlaisen häiriötilanteen? Kellepä ei olisi. Sellaista yritystä ei varmasti Suomessa olekaan, johon kriisi ei olisi vaikuttanut.

Tässä maassa on läjäpäin yrityksiä, jotka ovat aidosti hädässä. Emme ole siksi kokeneet oikeutusta hakea rahoitusta ja siten ottaa rahaa pois (ja mahdollisesti pidentää käsittelyaikoja) sitä kipeämmin kaipaavilta.

Yritykset eri aloilta ovat lähteneet sankoin joukoin hakemaan tukea. Business Finland on alkanut saada rahoituspäätöksiä valmiiksi ja mediassa on otettu tukea saaneita yrityksiä syyniin. On ollut mielenkiintoista huomata, minkälaiset yritykset tukea ovat saaneet. Listalla on myös useita meidän toimialamme yrityksiä. Tuntuu että joissain tapauksissa rahaa on haettu, vain koska sitä on niin helposti on tyrkyllä. Jokaista tapausta ja niiden taustoja on mahdotonta tuntea muutaman artikkelin ja listan pohjalta. Mutta on vaikea olla toisaalta ajattelematta, että onko tässä nyt tarkoituksena tukea vakavissa häiriötilanteissa olevia organisaatioita – vai onko tämä tarkoitettu yleisemmäksi helikopterirahaksi kaikille, jotka kriteerit täyttävät?

Ei se ole tyhmä, joka pyytää…

Loppukädessä Business Finlandin asiantuntijat tekevät päätöksen rahoituksen myöntämisestä ja arvioivat, kuka on rahoitukseen oikeutettu. Koko kansakuntaa ravisuttavan kriisin keskellä toivoisi kuitenkin myös yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuunkantoa. Se, että rahoitusta on mahdollista saada, ei tarkoita, että sitä on välttämättä haettava. Supercellinkin kavereilla olisi varmasti ollut mahdollisuus hillota rahansa Googlen ja Amazonin tapaan pieniin trooppisiin saarivaltioihin, mutta eivät niin tehneet, vaan päättivät kantaa verorahansa Suomeen. Arvostan Paanasta ja kumppaneita tuosta ratkaisusta suuresti.

Se, että kehitysrahoitusta on mahdollista saada, ei tarkoita, että sitä on välttämättä haettava.

Meilläkin on liuta asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, jotka ovat kohdanneet suuria haasteita koronaviruksen vuoksi, ja joista osalle Business Finlandin kehitysrahoituksen myötä aloitettu kehitys on ollut toivon kipinä muuten melko synkässä tilanteessa. En halua missään nimessä ristiinnaulita kehitysrahaa saaneita tai hakeneita organisaatiota. Siitä on ollut aivan riittävästi ikäviä esimerkkejä julkisuudessa. Haluan uskoa, että rahoitusta saaneiden lista koostuu pääosin yrityksistä, jotka todella kaipaavat tätä tukea häiriintyneen liiketoiminnan kehitykseen. Mutta samalla kun Business Finland ja muut viranomaiset joutuvat ennennäkemättömän hakemustulvan keskellä tekemään nopeita ratkaisuja, (sillä negatiivinen rahoituspäätös saattaa olla kuolinisku koronaviruksen aiheuttaman tilanteen kanssa kamppailevalle yritykselle) olisi mielestäni kohtuullista että jokainen hakemusta harkitseva yrityspäättäjä arvioisi kriittisesti yhtiön todellista tarvetta kyseiselle kehitysrahoitukselle.

Pitäisikö tukirahat jättää ensisijaisesti niille, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat – eikä nostella 100 000 euron tukia ihan vaan varmuuden vuoksi?

– Julius Haukkasalo