Mitä nyt pitäisi tietää GEO:sta?
Tekoälyoptimointi, kielimallioptimointi, GEO, AI SEO – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Joka tapauksessa tarkoitetaan samaa asiaa: sivustojen ja sisältöjen optimoimista muotoon, joka on tekoälylle ja tekoälyä hyödyntäville hakukoneille mieluisaa.
Ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, että tekoäly on kasvava trendi. Tämä näkyy monella rintamalla – kielimalleja, kuten ChatGPT:tä, käytetään enenevissä määrin tiedonhaussa, suosittelumoottorina ja ostopäätösten tukemisessa. McKinseyn tekemän tutkimuksen mukaan 50 % kuluttajista käyttää jo nyt tekoälyn ryydittämiä hakuja.
Tästä herää tietenkin kysymys, miten organisaatiot voivat vastata kasvavaan tekoälyn hyödyntämiseen omassa markkinoinnissaan. Sisään astuu tekoälyoptimointi eli GEO.
Mitä on tekoälyoptimointi (GEO)?
Tiivistettynä tekoälyoptimointi (GEO) tarkoittaa kaikkia sellaisia toimenpiteitä, joilla voidaan kasvattaa organisaation sisältöjen näkyvyyttä kielimallien vastauksissa tai tekoälyn tekemissä yhteenvedoissa, kuten Googlen AI Overviewissä.
Kuulostaako tutulta? Ei ihme, sillä vastaavaa on tehty jo aiemmin, mutta hakukoneiden kontekstissa. Tekoälyoptimoinnin ja hakukoneoptimoinnin raja on vähintään häilyvä, ja jotkin lähteet puhuvat tekoälyoptimoinnista hakukoneoptimoinnin alalajina.
Vivahde-eroja kuitenkin löytyy niin toimenpiteissä kuin lopputuloksissa.
Miten tekoälyoptimointi (GEO) ja hakukoneoptimointi (SEO) eroavat toisistaan?
Melko vähän.
Molemmat tähtäävät sisällön näkyvyyteen, mutta suurimmat erot muodostuvat tavoitteista, sisällön esitysmuodosta ja käyttäjien toiminnasta.
Hakukoneoptimoinnin tavoitteena on nostaa sivuston sijoitusta perinteisissä hakukoneissa (Google, Bing). Mitä korkeampi sijoitus, sen parempi. Tekoälyoptimoinnin tavoitteena on päästä mukaan tekoälyn luomiin vastauksiin ja yhteenvetoihin erilaisilla tekoälyalustoilla (ChatGPT, Perplexity, Gemini).
Hakukoneet esittävät verkkosivustojen sisältöjä hakutuloksina sisällön laadun ja osuvuuden perusteella suhteessa käyttäjän tekemään hakuun. Mitä laadukkaampi ja osuvampi sisältö on suhteessa hakuun, sen parempi. Tekoälyt luovat vastauksina yhteenvetoja, jotka yhdistelevät tietoa useammasta lähteestä.
Suurin ero on käyttäjän toiminnassa – siinä missä hakukoneissa käyttäjä klikkaa hakutulosta ja siirtyy sisällön pariin, tekoälyn yhteenvedoissa tieto esitetään valmiiksi pureskeltuna lähdeviitteineen, ja vaatii näin vähemmän käyttäjän klikkauksia ja vaivaa.
SEO keskittyy liikenteen ja konversioiden kasvattamiseen, GEO puolestaan sisällön käyttöön tekoälyn vastauksissa ja lähdeviitteiden kokoamiseen.
Miten tekoälyoptimointia tehdään?
Sisällön optimointi tekoälylle ei ole rakettitiedettä. Itseasiassa siinä on paljon samoja piirteitä kuin hyvässä kirjoittamisessa ylipäätään. Muutama nyrkkisääntö:
- Vastaa yhteen tai useampaan kysymykseen luonnollista kieltä käyttäen
- Kirjoita selkeästi ja napakasti
- Varmista sisällön faktat, luotettavuus ja ajantasaisuus
- Mene pintaa syvemmälle osoittaaksesi syvää asiantuntemusta
Tekoälyt pitävät myös tietyistä sisällön muodoista enemmän kuin toisista. Ylläolevan lisäksi muutama kikka helpottaa tekoälyä (ja ihmisiä) lukemaan sisältöäsi. Näitä ovat:
- Numeroidut ja numeroimattomat listat (kuten tämä!)
- UKK-tyyppiset suorat kysymys-vastausparit
- Yhteenveto sisällön alussa
- Lyhyet, itsenäiset tekstikappaleet, jotka vastaavat rajattuun aiheeseen ja on erotettu väliotsikolla
- Hassua kyllä, taulukot, nuo mobiiliruutujen möröt
Tämän lisäksi on hyvä ottaa huomioon, ettei hakubotteja tai tekoälyn crawlausta ole estetty, ja että sivusto on toteutettu palvelinpuolen mallinnuksella (server-side rendering). Tällä hetkellä vain Gemini ymmärtää selaimen päässä JavaScriptillä tapahtuvaa mallinnusta (client-side rendering).
Mitä hyötyä tekoälyoptimoinnista on?
Käyttäjät hyödyntävät hakukoneita ostopolun kaikissa vaiheissa aina tietoisuudesta ja harkinnasta päätöksentekoon. Tekoälyllä voidaan esimerkiksi kartoittaa yleisesti jonkin kategorian tuotteita, brändejä ja palveluja, suunnitella matkoja, luoda yksilöllisiä ehdotuksia ja selittää ominaisuuksia tai teknisiä yksityiskohtia, vertailla tiettyjä tuotteita tai tehdä yhteenvetoja niiden arvosteluista.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi golfmailoja ostava kuluttaja voi ensin kartoittaa millaisia mailakategorioita on, mikä kategoria hänelle sopisi, mitä vaihtoehtoja kyseisessä kategoriassa on, ja mitkä ovat vaihtoehtojen keskeiset erot teknisesti, hinnan ja toimitusvaihtoehtojen mukaan. Kyllä, olen juuri tehnyt tämän itse.
Tässä polussa tekoäly opetti minulle ensin keskeisiä eroja mailakategorioiden välillä (game improvement, player’s distance, player’s iron), sen jälkeen auttoi minua valitsemaan sopivan kategorian (game improvement), jonka jälkeen sain suosituksia kyseiseen kategoriaan kuuluvista mailoista. Tämän jälkeen tarkensin vielä budjettiani, ja lopputuloksena päädyin tiettyyn vaihtoehtoon.
Tällä polulla vain yksi sivusto sai lopulta klikin itselleen. Sisältöä kerättiin kuitenkin yhteensä 17 eri lähteestä polun varrella. Vaikka klikkejä tuli vain yksi, brändinäkyvyyttä tuli yhteensä seitsemälle välinevalmistajalle, kolmelle eri alan medialle sekä Wikipedialle.
Paniikki! Olenko jo myöhässä?
Et ole.
Evermaden 10 suurimman asiakkaan sivustojen liikenteestä 0.02 % on lähtöisin kielimalleista. Toki tässä on hyvä huomioida, että yllämainittu brändinäkyvyys tai hakukoneyhteenvedot eivät tällä hetkellä ole mitattavissa ainakaan suoraan.
Tekoälyhaut ja -yhteenvedot eivät ainakaan lyhyellä aikavälillä ole korvaamassa perinteistä hakukonenäkyvyyttä, vaan täydentämässä käyttökokemusta sen rinnalla. Nyt on kuitenkin hyvä hetki varmistaa näkyvyys perinteisten hakukoneiden lisäksi myös tekoälyhauissa.
Ota yhteyttä, niin päästään alkuun.
