EverTalk: Näin tekoäly muuttaa hakukäyttäytymistä
tiedot
GEO ja tekoälyajan hakukoneoptimointi – miksi perinteinen SEO ei enää riitä? Tässä EverTalk-jaksossa web-analyytikkomme Carita Kulmala ja kehittäjämme Mira Hiltunen avaavat, miten muuttunut hakukäyttäytyminen vaikuttaa verkkosivujen kehitykseen ja sisällöntuotantoon. Opit, miten tekoälybotit louhivat tietoa, miksi luotettavan brändin merkitys korostuu ja miten hyödynnät eri sisältötyyppejä AI-näkyvyyden parantamiseksi. Ota vinkit talteen ja valmistaudu tekoälyoptimoituun tulevaisuuteen!
Jakso pähkinänkuoressa
- GEO täydentää perinteistä SEOa: Haut muuttuvat yksittäisistä sanoista pitkiksi kysymyksiksi. GEO varmistaa, että tekoäly suosittelee näihin juuri teidän ratkaisuanne.
- Unohda sanahelinä: Botit etsivät yksityiskohtaista faktaa ja suoria vastauksia tyhjien korulauseiden sijaan. Esimerkiksi FAQ-osiot ovat tähän tehokas täsmäase.
- Luottamus on monikanavaista: Tekoäly lukee koko internetiä. Asiantuntijuuden on näyttävä verkkosivujen lisäksi myös muissa kanavissa.
- Tekniikka ohjaa botteja: Validin koodin ohella strukturoitu data (Schema) on tekoälyaikana arvokasta, sillä se auttaa botteja lokeroimaan tietonne oikein.
Jakson tekstiversio
Jakson tekstiversio on tuotettu tekoälyllä ja saattaa sisältää virheitä.
Timi: Moikka moikka ja tervetuloa uuden EverTalk-jakson pariin. Meillä on ajatuksena näissä jaksoissa puhua meidän asiantuntijoiden kanssa täällä Evermadellä ajankohtaisista asioista ja tarjoilla semmosia pieniä ajatusnuggetteja ja täkyjä teille teidän verkkosaittien ja verkkoasioiden kehittämiseen. Ja mikäs ois sen ajankohtaisempi aihe kuin tekoäly, tekoäly, tekoäly. Varmaan tulee kaikilla korvista jo tarpeeksi sitä, mutta tällä kertaa ei puhuta mistään tekoälytyökalusta tai siitä miten se muuttaa maailmaa tai muuta, vaan puhutaan tosi konkreettisesti siitä, että mitä siellä verkkosivuilla pitää ottaa huomioon, kun eletään tätä tekoälyaikaa. Puhutaan siis GEO:sta tänään. Ja meillä on täällä studiossa meidän analytiikan asiantuntija Carita ja kehittäjä Mira juttelemassa siitä mun kanssa. Aloitetaan semmoisella yksinkertaisella, tosi simppelillä jutulla, että mitä ihmettä se GEO tarkoittaa?
Carita: No se GEO:han tulee siis sanoista generative engine optimization eli siis suomeksi se on siis vaan hakukoneoptimointia, mutta tekoälylle. Eli tekoälyoptimointia.
Timi: Mut eikö se oo vähän niinkun SEO?
Carita: No se on tavallaan vähän niinkun SEO, mutta sanotaan näin, et se on SEO steroideilla, et se on vähän silleen enemmän kuin SEO.
Mira: Niin, käytännössä se on siis SEO, joo siinä mielessä, että tarkoitus on saada… päästä näkymään niissä hauissa, mutta ne haut vaan toteutetaan tässä kohtaa tekoälyllä.
Timi: Ja se SEO:han on siis perinteisempää hakukoneoptimointia.
Mira: Kyllä.
Timi: Niin, minkä takia se perinteinen hakukoneoptimointi ei enää riitä, että miksi tarvitaan vielä tämmönen uusi layeri siihen päälle?
Carita: No sehän me ollaan jo nähty, kun on tullut esimerkiksi Googleenkin nää AI overview -vastaukset, eli et ihmiset saa suoraan sen tiedon, niiden ei tarvi enää klikata itseään sivustolle, et se hakukäyttäytyminen on muuttunut todella paljon. Ja se tulee muuttumaan jatkossa varmasti vielä enemmän siihen suuntaan, että tehdään pitkiä hakuja ja ei enää haeta vaan yksittäisillä sanoilla, vaan esitetään ihan suoria kysymyksiä. Yleensä käyttäjällä on joku ongelma, mihin se haluaa jonkun vastauksen, ja sit jos me halutaan, että meidän tuote tai palvelu on sit sen ongelman ratkaisu, niin siihen ei enää riitä se, että me vaan optimoidaan jollekin tietyille sanoille, vaan meidän pitää miettiä sitä vähän silleen isommin.
Timi: Niin et aikaisemmin saatettiin hakea just vaikka joku ”juoksukenkä”-hakusanalla vaan, ja nyt se on sit et ”mikä on minulle paras juoksukenkä” ja annetaan speksejä ja tämmöstä.
Carita: Just näin. Joo.
Mira: Joo, mut siitäkin huolimatta niin aika paljonhan nää asiat kulkee myös käsi kädessä. Et sitä niin sanotusti perinteistä hakukoneoptimointia ei voi kuitenkaan ihan täysin unohtaa, et aika pitkälti puhutaan niistä samoista teknikoista kuitenkin siellä siellä taustalla.
Carita: Joo, ehkä tuossa GEO-optimoinnissa ehkä korostuu vielä enemmän se sisällön luotettavuus. Eli me halutaan pyrkiä olemaan mahdollisimman luotettava ja asiantunteva lähde, jotta sitten se tekoäly suosittelee nimenomaan sitä meidän tuotetta tai palvelua. Et ehkä onhan Google paljon puhunut siis tästä, et tavallaan pitää myös tuottaa sisältöä ihmisille, et ei voida optimoida vaan boteille myöskään perinteisessä hakukoneoptimoinnissa, mut ehkä se korostuu vielä enemmän tässä tekoälyajassa, et meidän oikeasti pitää tuottaa sisältöä ihmisille.
Timi: Tossa tuli aika hyvin jo sen SEO:n ja GEO:n ero, mut onks joku semmonen yksittäinen rautalankamallin pätkä mitä pystyis vääntämään, et mikä se konkreettinen ero siinä on?
Carita: Mulle itelle tulee yleensä just ekana aina mieleen just tää hakusana versus sit tämmönen haku, vähän niinkun lause, et siis siinä on jo se selkeä ero, et miten käyttäjät käyttää näitä erityyppisiä hakukoneita, jos nyt AI:ta voi kutsua hakukoneeksi, mutta tämmöisiä botteja, niin ehkä se, ja sit myöskin tuossa AI-puolella ehkä korostuu myöskin se brändi. Että siis se miten ne AI-botit toimii, niin ne pyrkii yhdistämään aina sen saamansa tiedon johonkin luotettavaan brändiin. Eli silloin se brändin merkitys korostuu vielä entistä enemmän kuin siinä perinteisessä SEO:ssa.
Mira: Niin, ja sit se, että se Carita jo mainitsikin, et se käyttäytyminen on muuttunut tosi paljon, et ihmiset saattaa hakea tietoa vaikka nyt niistä juoksukengistä, kysytään ensin AI:lta, et ”mitkä ois just mulle sopivat juoksukengät, et mä juoksen tällaisia matkoja ja mä oon tämmönen ihminen, et mikä ois mulle hyvä”. Ja sit sä saat sieltä sen sen vastauksen, et ”no se on tää merkki ja malli vois olla sulle hyvä”. Ja sen jälkeen sä ehkä meet sinne Googleen ja sit sä haet sitä kyseistä merkkiä ja mallia, milloin myös se SEO tulee sit taas edelleen tärkeäksi. Tääkin voi kyllä muuttua jossain kohtaa, mutta aika näyttää miten käy.
Timi: Päästään kohta siihen, että ostetaankin ihan siellä tekoälyn työkalussa itsessään, et ostopolkukin on jo ettei mennä sinne verkkokauppaan välttämättä ollenkaan.
Carita: Joo siis siinähän puhutaan tämmöisestä asiasta kuin agenttinen ostaminen, ja mikä on siis nyt jo käytännössä mahdollista, et ne tekoälyt on jo niin kehittyneitä, että ne periaatteessa pystyy tekemään ostoksia käyttäjän puolesta, mutta me ei olla ihan vielä siellä, et se ei oo mitenkään laajasti käytössä vielä.
Timi: Mut otetaan vähän askel taaksepäin, ei ehkä nyt upota siihen agenttiseen ostamiseen vielä tässä kohtaa liikaa. Siit pitää ottaa kokonaan oma jaksonsa sit kun se alkaa oikeesti olla laajasti käytössä ja tuettuna. Mut haluun vähän mennä siihen mitä sanoit Carita luotettavuudesta ja sit sisällön tuottamisesta. Aasin siltana sillä lailla siitä, mä tein neljälle eri tekoälylle haun, missä mä kysyin, että mikä on Suomen paras WordPress-toimisto. Ja mä sain sieltä aika erilaisia tuloksia. Kolme tekoälyä poimi meidät Evermaden, mut esimerkiksi ChatGPT ei poiminut meitä ollenkaan sinne tuloksiin. Mikä homma? Voiks tätä selittää mitenkään, mistä voi olla kyse?
Carita: No pitää nyt kuitenkin muistaa, et nää tekoälyt on botteja, eli siis ne käyttäytyy kuitenkin loppupeleissä hyvin mekaanisesti, eli ne hakee tietoa erilaisista paikoista. Niillä ei oo mitään sellaista yhtä listaa mistään Suomen parhaat WordPress-toimistot -tyyppistä listaa, vaan ne hakee, hakee tietoa eri paikoista. Ja voisin ehkä veikata, et esim ChatGPT käyttää aika paljon englanninkielisiä lähteitä, englanninkielisiä sivustoja, kun sitten taas nää muut saattaa olla ehkä enemmän perillä siitä tavallaan Suomen kentästä.
Mira: Niin, sit sen lisäks tekoälyhän tosiaan generoi sulle niitä vastauksia ihan eri tavalla kun miten Google, et siinä missä Google antaa sulle valmiin listauksen olemassa olevista verkkosivuista, niin tää tekoäly muodostaa sen vastauksen sana kerrallaan ja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan sillä lailla, kun se ikään kun arpoo seuraavan tilastollisesti todennäköisen sanan tai asian, minkä se haluaa sulle kertoa. Niin sehän myös kertoo välillä vähän mitä sattuu, minkä mekin ollaan kyllä kaikki omassa työssämmekin valitettavasti huomattu, että pitää osata myös validoida sitä mitä sieltä tulee.
Timi: Kyllä tässäkin esimerkiksi mitä mä tein, kysyin Suomen parasta WP-toimistoa, niin sieltä suositeltiin mulle toimistoja, joita ei enää oo olemassa tai jotka on yhdistynyt joidenkin muiden toimistojen kanssa, et siellä selkeästi vanhaa dataa myös käytettiin taustalla. Mut se mikä myös oli villiä niissä tuloksissa, niin siis osa noista tekoälyagenteista mitä mä käytin, niin käytti esim vierityspalkkilähteenä, mikä siis listaa Suomen WordPress-toimistoja, ja siellä on IT-referenssejä ja muuta, ja osa taas sit käytti ihan suoraan eri toimistojen omia sivuja ja sieltä sitä sisältöä. Mä mietin sitä, että onks siinä, onks sillä merkitystä, että et onks sun oman sivuston sisältö ihan mintissä, vai onks se sit kuitenkin merkityksellisempää tai mikä painoarvo sillä on, et sä sit oot linkitettynä muualla, muissa palveluissa?
Carita: No tossa ehkä just mun mielestä aika suoraan näkyy just se brändin luotettavuuden merkitys, eli on tosi tärkeetä myös olla muilla sivustoilla näkyvillä ja muissa kanavissa. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, koska se tekoäly hakee sitä tietoa siis aivan kaikkialta, niin tavallaan ehkä semmonen vähän ehkä muinainen termi mitä ei niin paljoa enää käytetä kuin monikanavaisuus, niin mun mielestä se kuitenkin kuvaa aika hyvin tätä aikaa missä me nyt eletään, et se brändi pitää olla esillä tosi monessa paikassa.
Mira: Kyllä. Ja sit just jos nyt palataan taas vaikka niihin juoksukenkiin, et niitä kyllähän se et mä mä oon itsekin kysynyt ChatGPT:ltä vaikka juoksukenkäsuosituksia, ja sitten se antaa sulle niitä lähteitä, et mistä kaikkialta se on niitä löytänyt, niin kyllä ne on ihan Reddit-kommentteja esimerkiksi mitä, et mitä ihmiset on sanonut just niistä juoksukengistä, niin se on se, se on se lähdemateriaali mitä se käyttää.
Timi: Kaikki mitä internetissä on, on siis lähdemateriaalia. Niin, eli levittäytykää nettiin ja näkykää ja olkaa ja tulkaa puhutuiksi. Mut sitä me ei voida kontrolloida ihan kauheasti. Me voidaan kontrolloida enemmän sitä mitä sisältöä siellä sivustolla itsellään on, niin minkälaista sisältöä sinne sivustolle itsessään pitäisi sit tuottaa, jotta tekoäly tavallaan hyötyy siitä parhaiten tai miten se nyt haluu sanoakaan, mut et se ois mahdollisimman tekoälyoptimoitua se sisältö?
Carita: No mahdollisimman ainakin yksityiskohtaista sisältöä ja uniikkia sisältöä. Eli ei mitään geneerisiä mainoslauseita mitä kaikki pystyy käyttämään, vaan siis mahdollisimman tarkkoja kuvauksia, miten meidän tuote, meidän palvelu toimii, mitkä on sen edut, miten se ratkaisee tiettyjä asioita. Niin semmoista sisältöä, ja jos nyt miettii ihan optimointinäkökulmasta, niin esimerkiksi kaikki tämmöiset FAQ-sisällöt, eli usein kysytyt kysymykset, niin ne on tosi hyviä. Koska ne on hyvin usein suoraan niitä asioita mitä ne ihmiset kysyy niiltä tekoälytyökaluilta. Eli silloin kun sulla on semmonen FAQ, niin se botti pystyy poimimaan sieltä suoraan käytännössä vastauksen.
Timi: Nähdäänks me jostain… saataisko me tietoa noilta tekoälytyökaluilta, mitä ihmiset kysyy niiltä, et pystytäänkö me lähtee katsomaan sitä, et näihin asioihin meidän kannattaisi vastata suoraan sivustolla?
Carita: No ei suoraan kyllä saada, et must tuntuu et ylipäätään tää optimoinnin tulosten seuraaminen on pikkasen vielä semmosella kehitysasteella tai vaiheessa, et onhan on olemassa erilaisia työkaluja jotka on tarkoitettu just tähän, mutta esimerkiksi SEMrushilla on nykyään tämmöset uudet AI-ominaisuudet joilla pystyy jonkun verran just validoimaan sitä, et miten minun sivustoni näkyy AI-hauissa, mut jos puhutaan ihan perinteisistä analytiikkatyökaluista kuten vaikka Google Analytics, niin se ei taivu sellaiseen. Et sieltä me nähdään kyllä, että kuinka paljon liikennettä meidän sivustolle tulee tai miten hyvin se bottien tuoma tai AI-työkalujen tuoma liikenne konvertoituu, mutta me ei nähdä sitä, että mikä on ollut se kysymys tai väylä mitä kautta se käyttäjä on päätynyt sinne.
Timi: Eli siellä, perinteisen SEO:n puolelta on ehkä helpompi tunnistaa, mitkä asiat on toiminu ja katsoo analytiikasta et okei et tää SEO-optimointi on vaikka tepsinyt. Mut ilmeisesti tuo GEO-puolella se on sit vähän hankalampi validoida ja se on enemmän semmosta kokeilemista ja tutkimista vielä tällä hetkellä, et mitä kannattaa tehdä ja et mikä oikeesti toimii.
Mira: Ehkä siihenkin jossain vaiheessa tulee jotain työkaluja, mutta aika lapsenkengissähän tässä kohtaa vielä ollaan näissä, näissä asioissa, et kaikki kaikki vasta opettelee ja ja kehitys kehittyy kovaa vauhtia koko ajan. Mut et tossakin sieltä analytiikasta niin sieltä jää paljon just huomaamatta sitä liikennettä mikä tulee sieltä tekoälyn puolelta niin, että sä oot tutustunut johonkin aiheeseen sit sen tekoälyn avulla ja sit sä etit sitten jostain perinteisestä hakukoneesta myöhemmin sitä tietoa spesifimmillä hakusanoilla, niin eihän sä tiedä, että se on saanut sitä tietoa jo aikaisemmin joltakin tekoälyltä. Sit toki monet sitten menee itse, itse kyselemään tekoälyltä ja kattoo, että tuleeko se oma firma siellä vastaan, mutta se siinäkin kohtaa se on aika semmoista arvailua, että kuinka hyvin se nyt sitten toimii kun siihen tekoälyn vastaukseen vaikuttaa niin paljon se, että, että millä kielellä sä haet ja ei just mitä, mitä hakusanoja sä siellä käytät. Et onks se Suomen paras WP-toimisto vai kokenein WP-toimisto vai sit jotain muuta, niin sieltä tulee aina vähän erilaisia vastauksia.
Timi: Kyllä ja agentit oppii myös tuntemaan käyttäjää ja sit vähän sen mukaan muotoilemaan ja hakemaan niitä tuloksia ja muodostamaan, et mitä me nyt kannattaisi just Miralle tai Caritalle suositella kaikkien entisten aikaisempien jutteluiden pohjalta. Et ne tulokset ei välttämättä oo edes kauheen yhdenmukaisia, toisin kun taas sit SEO-puolella, niin ne tulokset on ollut no, ei ei kaikille samoja, mut paremmin tavallaan semmosessa boksissa, tavallaan samankaltaisia asioita. Mut tekoäly voi olla ihan mitä vaan, eikö? Puhutaan sisällön lisäksi myös vielä vähän sen ehkä siitä, että mitä sit teknisellä puolella pitää ottaa huomioon, onks siellä jotain mitä pitää erityisesti miettii tekoälyn kannalta? Mitä Mira tekniikassa joutuu ottamaan huomioon kun tehdään tekoälysisältöä?
Mira: No tottakai sen sivuston yleisesti ottaen pitää olla teknisesti laadukas, mut siel omasta mielestäni ainakaan, toivottavasti en oo nyt ihan täysin kelkasta tippunut, mut mikään ei tavallaan oo muuttunut ihan hirveesti tekniikan puolelta. Ne on ne ihan samat samat tekniset asiat aikaisemmin ja samat teknologiat käytössä edelleen, et siellä ei oo mitään semmosta varsinaista hirveen uutta mitä pitää ottaa tekniikassa huomioon, et sit toki tää ehkä menee vähän enemmän sinne sisältöpuolelle, mutta sillä sisällön muotoilulla on merkitystä kyllä siinä, että miten se tekoäly sitä sisältöä ymmärtää. Esimerkiksi vaikka taulukot ja listat on erittäin hyviä sisältöjä tekoälylle, mutta se nyt ei oo sillä siinä mielessä hirveen tekninen asia, et näin koodarina niin ei erityisesti tarvi ottaa huomioon sitä.
Timi: Mut siellä on kuitenkin varmaan semmoisia peruspilareita ja perusasioita mitä aina otetaan huomioon, mikä sanoit et ei oo muuttunut arki mihinkään, mut joidenkin asioiden pitää olla silti kunnossa, ja ne on vaan semmosia mitä me ollaan tehty jo vuosia muutenkin hyvin. Niin mitä semmoset asiat on, mitkä pitää olla hyvin ajatellaan vaikka et jollain on sivusto joka on tehty 10 vuotta sitten, 8 vuotta sitten… niin voiks sielt löytyy semmosia asioita joit ei ehkä oo ihan optimoitu tai mietitty. Ei pelkästään tekoälyn näkökulmasta mut ihan yleisesti sen käytettävyyden näkökulmasta mitkä ois sit hyvä ottaa huomioon?
Mira: Niin no eihän ne semmoset perus tekniset asiat mitkä aina näissä SEO ja GEO-hommissa tulee esille on, ihan vaikka joku jos lähdetään jostain perus semanttisesta HTML:stä liikkeelle ja kaikki metatiedot, ne on edelleen tärkeitä, schema. Se on aika vanha teknologia, mutta se on nyt kans nostanut taas vähän päätään esiin tän GEO:n myötä.
Timi: Ja sit noi asiat mitä me tehdään valmiiksi, niinhän ne palvelee pelkästään tekoälyjäkään esimerkiksi. Aika moni taitaa tulla esimerkiksi saavutettavuuspuolelta, et semmonen no, just se validi HTML mitä tuotetaan vaikka, niin ne on aika olennaista sit myös saavutettavuustyökaluille, et tavallaan kun tehdään asiat hyvin niin kaikki voittaa, eikö?
Mira: Mmm. Siis mun käsityksen mukaan niin kyllähän ne tekoälytyökalut tavallaan käyttää sitä sivustoa just hyvin saman tapaan kun vaikka jotkut ruudunlukijat tai muut tämmöset, et et tavallaan et sit kun just mietitään näitä saavutettavuusasioita niin sit samalla myös siinä sivussa optimoidaan sitä sivustoa myös näille AI-boteille.
Timi: Ja se on hyvä asia kaikkien kannalta. Mä haluaisin tarttua vähän kiinni tohon mitä Mira sano, schemat, vähän vanhempi teknologia, ehkä mikä oli ehkä vähän silleen unohdettu jo, mut nyt on noussut GEO:n myötä taas uudestaan pinnalle, niin mitä se schema käytännössä tarkoittaa? Mistä on kyse?
Carita: No schemahan on strukturoitua dataa eli siis rakenteellista dataa, eli käytännössä kerrotaan koodipuolella, et mikä sen sivuston rakenne on, mitä asioita siellä on, ja sit sitä ne tekoälybotit myöskin hyödyntää kun ne, ne niin sanotusti lukee sitä sivustoa läpi, kun nehän ei siis vaan lue, vaan ne louhii sitä dataa sieltä sivustolta, niin silloin nää schemat auttaa, auttaa siinä.
Juontaja: Eiks schema oo siis semmosta tavallaan normikäyttäjälle näkymätöntä tietoa mitä sit muuta tavallaan sivustot tai hakukoneet tai mikä nyt onkaan käyttää hyödykseen, just?
Mira: Joo, siinä mielessä näkymätöntä dataa, että et sä sitä nää silleen millään tavalla kun sä oot siellä sivustolla, että mitä metadataa sinne on pistetty taustalle. Mutta aikaisemmin se on ollut ja on siis toki edelleenkin näkyvissä vaikka Googlen hakutuloksina, niin sanotusti rikkaina hakutuloksina, et sinne tulee vaikka resepteistä tai arvosteluista semmosia tietyn näköisiä elementtejä sinne hakutulossivulle kun sä haet jotain. Mutta se on, kun se on semmosta strukturoitua dataa, niin se auttaa tosiaan niitä tekoälyjä hyvin ymmärtämään sitä sun sivun sisältöä, niin sen takia se on nyt tässä GEO:n myötä noussut taas arvoon arvaamattomaan.
Carita: Ja jos haluu vaik mainita pari tällaista schemaa, mitkä on esimerkiksi aika hyödyllisiä, niin esim. organisaatioskeema, niin sehän tavallaan kertoo sit sille tekoälylle, et mistä meidän organisaatiossa on kyse ja se auttaa sitä silloin yhdistämään sen sivuston sisällön siihen tiettyyn organisaatioon, joka sitten taas auttaa tähän brändin luotettavuuden ja sen asiantuntevan sisällön yhdistämistä siihen asiantuntevaan brändiin. Ja toinen esimerkki vois olla vaik verkkokauppapuolella niin tuoteskeema, joka sitten sisältää siis käytännössä kaikki tuotetiedot, mitä nyt ikinä tuotteista voi kertoa: hintatiedot joo, mut esimerkiksi myös kaikki ominaisuudet ja muut, niin sit se tekoäly pystyy hyödyntämään sitä, kun se yrittää vastata siihen käyttäjän kysymykseen vaikka siitä, että mikä nyt ois paras juoksukenkä mihinkin tarkoitukseen.
Timi: No mitenkäs sit tämmönen uus tietyllä tapaa rakenteisempi data, tekoälyagenttien myötä on paljon puhuttu semmosesta kun llms.txt -tiedosto, mikä koittaa olla tai ajatus on se, et se on jonkunlainen ohje tekoälylle, et et tää on olennaista tällä sivustolla. Niin onks sillä mitään funktiota, kaikki on vähän silleen et no tää ois hyvä olla mut ei ehkä osaa ihan pinpointtaa sitä, että mitä pitäis olla, onks siitä hyötyä, niin mitä te aattelette, onks siitä hyötyä, pitäiskö se olla, mitä sisältöä pitäisi olla?
Mira: Niin. No sehän ei oo mikään vakiintunut standardi vielä, et sitä on ehdotettu osatekoälyistä, ehkä sitä käyttää, mutta tässäkin on taas vähän vaikea arvioida, että kuinka hyödyllinen joku asia on tai kuinka kuinka paljon tekoälyt nyt käyttää tällaista, kun eihän ne siitä julkisesti mihinkään kerro. Vähän sama mitä Googlen kanssa aina, että kun Google tekee muutoksia algoritmeihinsä, niin koko muu maailma yrittää sitten miettiä, että mitähän siellä taustalla tapahtuu. Niin tässä on nyt vähän vähän sama homma. Kovin iso hommahan sen laittamisessa sinne sivustolle ei oo, et se on suhteellisen nopeesti tehty ja laitettu sinne saitille, kovin usein sitä ei varmaan tarvi päivittääkään, niin sinänsä mun suositus ois, että se laitettaisiin sinne, koska se on sen semmonen vaiva-hyötysuhde on aika hyvä mun mielestä siinä kohtaa.
Carita: Ei sitä ainakaan haittaakaan varmasti ole, että sen sinne laittaa, et.
Juontaja: Mut minkälaista sisältöä siinä tiedostossa sit ois hyvä olla. Sehän varmaan eroo jonkun verran siitä mitä sinne sivustolle halutaan muuten tuottaa sisällöistä?
Mira: No käytännössä jos sen tarkoitus on kertoa, et mitkä on meidän sivustolla niitä tärkeimpiä asioita ja tavallaan et mitä me halutaan nimenomaan nostaa, niin periaatteessa poimii parhaimmat päältä. Et esimerkiksi vaikka Evermaden kohdalla vois ajatella, että vaikka meidän palvelut ja tärkeimmät referenssit vois olla semmosia hyviä juttuja, mitä siellä voisi olla esimerkiksi esillä. Sen verran suosittelisin ehkä panostamaan siihen siihen sisällön miettimiseen, että jos on WordPress käytössä niin kun käytännössä about kaikilla meidän saiteilla onkin, niin jos vaikka Yoastia käyttää siihen, että lisää sen llms.txt-tiedoston sinne saitille, niin ei anna sen generoida sitä automaattisesti, koska sitten se pistää sinne kyllä ihan mitä tahansa puppua, et ainakin viimeksi kun mä yhdelle saitille sen lisäsin, niin se otti sinne automaattisesti vaan viis viimex muokattua tai viis uusinta sisältösivua ja nehän voi olla sit ihan mitä vaan, et ei se et jos sä oot viimeksi muokannut siellä jotain tietosuojalauseketta, niin ei se nyt ehkä oo semmonen, mitä sä haluut ensimmäisenä nostaa teidän firmasta esille sinne. Niin joko se kannattaa tehdä kunnolla tai olla tekemättä.
Timi: Se on verrattavissa jonkun verran ehkä XML-sitemapin tyyppiseen asiaan, missä kerrotaan just niitä sivuston rakenteita myös, ei oo ihan sama, mut samankaltaisia asioita kuitenkin ja molemmat on hyvä olla. Joo. Tässä ollaan aika paljon puhuttu nytten eri tavoista tehdä sisältöä tekoälylle ja mitä siellä pitäisi ottaa huomioon, niin ehkä voitais alkaa vetää keskustelua loppua kohti ja mulla onkin semmonen hankala, helppo hankala kysymys, et et miten sä varmistat et sun brändi on siel AI-tuloksissa. Onks tähän mitään yksinkertaista vastausta, minkä pystyis tiivistämään?
Carita: No lyhyt vastaus on et ei ole, eli kyllä se ei oo mitään semmosta oikotietä onneen niin sanotusti, mutta aika monet tässä maailmanajassa on kuitenkin jo tehnyt sitä perinteistä hakukoneoptimointia. Niin ehkä se on semmonen helppo mistä lähtee liikkeelle, et varmistaa et se sivusto on just teknisesti kunnossa, sisällöt on sellaisia, että ne löytyy ylipäätään niistä Google-hauista. Ja sit siihen päälle on helppo lähtee lähtee tavallaan rakentaa lisää.
Timi: No onks joku konkreettinen vinkki mitä sieltä vois GEO:n tekemiseen antaa semmoselle, joka on ehkä miettinyt sitä SEO-puolta kuntoon, mut ei ehkä oo ihan varma, et mihin suuntaan pitäis ottaa niit ensimmäisiä askelii GEO:n kanssa?
Carita: No ehkä mä lähtisin miettimään tavallaan sitä omaa brändiä ja sitä ydinajatusta ja koittaa kirkastaa sitä, et mitkä on nyt ne meidän tärkeimmät palvelut joita me halutaan tuoda esille, joilla me halutaan näkyä niissä hauissa ja kirkastaa tavallaan sitä kokonaisuutta. Ja ehkä tämmönen yks esim konkreettinen helppo sisältölisäys ois just vaikka joku tämmönen FAQ-sivu, joka ois sit just nimenomaan käytännössä vaikka se on kirjoitettu ihmisille, niin se on kuitenkin myös optimoitu suoraan sille tekoälylle.
Timi: Se on hyvä konkreettinen vinkki ja siihen onki hyvä päättää keskustelu. Kiitos Carita, kiitos Mira. Tosi mielenkiintoinen keskustelu, tosi mielenkiintoinen aihe ja tästä varmasti riittää keskusteltavaa jatkossakin vaikka kuinka. Tekoälysaralla asiat tuntuu muuttuvan ihan jatkuvasti ja ihan koko ajan ja vähän Mira sanokin, niin se on tällä hetkellä vähän semmosta arpapeliä myös osittain, et mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Ja sen takia myös me ollaan täällä, et me pysytään kärryillä siitä meidän asiakkaiden puolesta. Eli jos siellä ruudun toisella puolella katselija, kuuntelija miettii, et mitä tehdä ja on edelleen tän jakson jälkeen vähän hukassa, niin matalalla kynnyksellä yhteyttä, niin meiltä sitten asiantuntijat kyllä mielellään auttaa näissä GEO-asioissa. Se ois varmaan tässä näin. Kiitos vielä kerran teille keskustelusta ja asiantuntemuksenne jakamisesta. Seuraavaan kertaan myös hyvä kuulija, katselija, missä oletkaan. YouTubessa tai Spotifyssa, kummastakin löytyy kaikki EverTalk-jaksot. Kannattaa siellä laittaa seurantaan sekä kattoo kaikki aikaisempi materiaali. Me palaamme jälleen asiaan uusien asiantuntijoiden ja aiheiden kanssa.