EverTalk: Julkaise ensin, kehitä sitten – case Hakonen
TIEDOT
Tässä EverTalk-jaksossa vieraana on asiakkaamme Hakosen kuluttajaliiketoiminnasta vastaava Marju Kettunen. Keskustelemme Marjun sekä asiakkuuspäällikkömme Tuomaksen kanssa siitä, kuinka Hakosen verkkokauppauudistus toteutettiin rohkeasti MVP-mallilla. Raskaiden vaatimusmäärittelyiden sijaan tiimi keskittyi julkaisemaan nopeasti toimivan kokonaisuuden ja ratkomaan liiketoiminnan haasteita iteratiivisesti. Jaksossa selviää muun muassa, miten 15 minuutin kokeilu voi joskus korvata kokonaisen kuukauden kehitysbudjetin, ja miksi avoin vuoropuhelu asiakkaan ja kumppanin välillä on avainasemassa.
TL;DR: Jakson pääkohdat
- Hakosen uusi verkkokauppa rakennettiin startup-hengessä julkaisemalla nopeasti pienin toimiva kokonaisuus (MVP) raskaiden vaatimusmäärittelyiden sijaan.
- Pääperiaatteena oli tehdä mahdollisimman vähän yksittäisen tavoitteen saavuttamiseksi, jotta palvelu alkaa nopeasti tuottaa arvoa ja oppia jatkokehityksen tueksi.
- Verkkokaupan jatkokehitystä viedään eteenpäin kuukausittaisella priorisoinnilla, jossa päätökset pohjautuvat dataan ja mitattaviin tuloksiin.
Suunnitteletko verkkokauppauudistusta?
Jutellaan, miten ensimmäinen versio saadaan julkaisuun ja jatkokehitys käyntiin.
Jakson tekstiversio
Jakson tekstiversio on tuotettu tekoälyllä ja saattaa sisältää virheitä.
Timi: Terve, hyvä katsoja ja kuulija. Tervetuloa tänne Evermaden studiolle, jos meillä on ensimmäistä kertaa pyydetty mukaan asiantuntijoiden sijaan ihan asiakkaan edustaja pöydän toiselta puolelta. Tervetuloa Marju.
Marju: Kiitos.
Timi: Tosiaan Marju Kettunen on Hakoselta, sit meillä on Evermaden oma asiakkuuspäällikkö Tuomas, ja mä oon vanhempi kehittäjä Timi. Tänään jutellaan Hakosen verkkokaupan uudistuksesta ja sen jatkuvasta kehityksestä ja ehkä vähän siitä, että miten siinä projektin tekemisessä on niinku semmonen epätyypillinen lähestymistapa. Mut ihan ensiks, Marju haluisitko sä kertoo tarkemmin, et kuka sä oot ja mikä Hakonen on, jos ei oo kaikille tuttu?
Marju: Joo, mielelläni ja kiitos kutsusta, ihana olla täällä. Mä en tiennytkään, että mä oon ensimmäinen asiakas, ihan mahtavaa. Mä oon tämmönen digityyppi, jolla on vahva palvelumuotoilutausta ja sitte digitaalisten tuotteiden vetämistausta, ja nyt tällä hetkellä Hakosella mä myös vedän meidän kuluttajaliiketoimintaa. Ja Hakonen sit taas puolestaan tekee kodin ja pesulakoneiden huoltoja, asennuksia, kuljetuksia ja samoin sit kalusteiden kuljetuksia ja asennuksia. Ja ollaan Suomen suurimpia tässä meidän huolto- ja asennusliiketoiminnassa.
Tuomas: No niin, samassa Suomen suurimpien kerhossa.
Marju: Just näin.
Timi: Tota, puhutaan Hakosen verkkokaupan uudistuksesta nimenomaan, niin mitä siinä käytännössä lähdettiin tekemään?
Marju: Joo, meillä oli siis kirjaimellisesti viikonlopussa tehty muutama vuoden vanha verkkokauppa siinä vaiheessa, kun päätettiin, että halutaan panostaa meidän kuluttajaliiketoimintaan enemmän ja oikeesti lähtee käynnistämään sitä. Se oli ollut tosi pientä sitä ennen, ja tutkittiin sitä meidän vanhaa verkkokauppaa, et mitäs kaikkia muutoksia siellä ehkä tarvii tehdä. Sit todettiin, et ei se oikein nyt vastaa niitä meidän tarpeita tällä hetkellä, sitä mitä me haluttais siltä verkkokaupalta sit siinä vaiheessa kun siihen liiketoimintaan enemmän panostetaan. Ja sit päätettiin, että tehdään se alusta, ja sen sijaan että itse tehdään ja itse ylläpidetään niinku siihen asti, niin sit haluttiin siihen kumppani, joka rakentaisi sen meidän kanssa ja sitoutuisi siihen ylläpitoon ja jatkokehitykseen meidän kanssa myös.
Tuomas: Jep, nyt meille Evermadellehän tää oli tota oikeastaan tosi innostava projekti just sen takia, et päästiin tekee uutta liiketoimintaa teille. Tai käynnistämään teillä oli vanha verkkokauppa, mutta se oli hyvin pientä, niin sit päästiin tilanteeseen, missä päästään ihan alusta alkaen vaikuttaa siihen teidän liiketoimintaan ja kehittää sitä olemaan niinku heti alusta asti mukana. Niin se oli niinku itselle ja myös koko muulle tiimille niinku kiinnostavaa siinä mielessä.
Timi: Kohta päästään vähän myöhemmin siihen, että miten se niinku Hakosen ja meidän tiimin välinen yhteistyö sit suju… Miten tämmöiseen päädyttiin, että Hakosen verkkokauppaa lähdetään tekee niinku startuppina MVP:nä?
Marju: Joo, no se on oikeastaan mulla vähän kaikessa mitä mä teen, niin filosofia, että se oli ihan selvä mulle, että näin tehdään, ja lisäksi me haluttiin niinku tosi nopeasti se uusi verkkokauppa ulos, et se toki tuki sitä, mut enemmän se, et näin mä niinku teen ja toimin. Mä uskon siihen, että aina kannattaa laittaa mahdollisimman pieni toimiva kokonaisuus ulos, jotta se lähtee tuottamaan jotain arvoa, ja se arvo voi joko olla liikevaihtoa tai sit se voi olla oppia, jonka pohjalle sit rakentaa sitä jatkokehitystä. Mutta et mulla ei tavallaan ollut vaihtoehtoja, et näin toimitaan. [naurua]
Tuomas: Joo ja se oli melkein niinku nimenomaan vähän ehkä epätyypillinen tilanne, että lähestyttiin sitä aluks normaalin projektin tavoin, mietittiin et mitkä ne kustannukset vois olla, mut sitten heti jo myyntivaiheessa oppi se, että se on oikeesti Marjulla se filosofia, ja projektin aikana vielä kirkastui, et se on sulla se filosofia. Ja tota, päästään tekee pieniä asioita, se vaatii aikamoista rohkeutta sekä meiltä, mutta myös teiltä, että syntyy se keskinäinen luottamus, et pystytään niinku tekee tolleen ketterästi heti alusta alkaen. Eikä niin, että ensin tehdään projekti ja sitten jatketaan niinku isompi projekti, vaan tota päästiin heti alusta alkaen lähtee tekee niinku pienemmästä.
Timi: Vaikuttiko tommonen lähestymistapa sit jollain tapaa siihen hankintaprosessiin jo ennen kun me astuttiin mukaan kuvioon?
Marju: No mun näkökulmasta ei, ei vaikuttanut, että tota joo, ei mun mielestä.
Tuomas: Joo.
Marju: Et sillä tavalla kun nyt miten muutenkin ois toimittu joo.
Tuomas: Joo. Et ehkä sit taas niinku Evermaden näkökulmasta, niin se kun ollaan totuttu siihen, että saadaan niinku vaatimusmäärittelyt ja selkeät, niin sit tässä budjetin arviointi oli meille ehkä se mielenkiintoinen, että nyt täytyykin vähän lähtee tekee tätä ilman tarkkoja vaatimuksia ja tarkkoja vaatimusmäärittelyjä. Arvioida se budjetti, et mikäs se saattais olla, mut hyvin me osuttiin sit siinä niinku nappiinsa niinku ensimmäisen version kohdalla ja saatiin se niinku sekä aikataulussa että budjetissa pysymään niinku hyvin. Niin se oli ehkä erikoisempaa toimittajan näkökulmasta.
Marju: Joo, toi on totta, että meidän ei tarvinnut hintalappuu miettiä.
Tuomas: Kyllä.
Marju: Mutta toki siis mietittiin sitä, että minkä kokoinen tää nyt sit suunnilleen vois olla, että tietenkin meillä sit taas sitä budjettipuolta mietittiin. Ja aika hyvin oltiin kyllä tosiaan samoilla linjoilla, et kyllä se teidän tarjous oli hyvin sillä tontilla, mitä mekin ajateltiin. Et sit tottakai meillä niinku ei tosiaan välttämättä just siihen hankintaprosessiin, mutta et vaikutti se, että toimittajan pitää olla ketterän kehityksen tekijä ja ammattilainen ja että MVP-ajattelu pitää niinku istuu siihen tekemiseen, et se oli ehkä niinku tavallaan se, ainoa millä se tietyllä tavalla vaikutti.
Timi: Kävittekös te muuten paljon siinä tota tarjousprosessin aikana semmosta vuoropuheluu vai oliks se aika lailla silleen, et teiltä tuli tarjouspyyntö, Tuomas alko sitä pyörittelemään, lähetettiin vastaus vai jouduttiiks siinä niinku käymään keskusteluu sit tän MVP-lähestymisen takia enemmänkin?
Marju: No kyllä Tuomas vähän kyseli, että ”no, oisko sulla niinku jotain… et joo, kuulostaa hyvältä, mut oisko jotain?” Niin mä piirtelin kyllä sit semmosia tosi alustavia konseptikuvia, millä mä sit toivoin, että me keskusteltais samasta asiasta. Et mä koen, että aina kannattaa laittaa, aina jos voi piirtää kuvan, niin sit on suurempi todennäköisyys, että puhutaan samasta asiasta ja asiat osuu paremmin tontille. Sanat voi tulkita niin paljon helpommin eri tavoin, kun kuvan pikkasen pienemmällä todennäköisyydellä.
Tuomas: Joo, ne oli kyllä hyödyksi siinä vaiheessa kun mainitsit ne kuvat, et niistä pysty katsomaan sitä laajuutta ja mitä ominaisuuksia sinne tulee, vähän et ne avas paremmin ehkä kun sanallinen selitys, koska sanallinen selitys sit saattais olla ”tavallinen verkkokauppa” ja sit sieltä ehkä unohtaa. Mut kun sen piirtää paperille, niin se havainnollistaa sen puolen ja tota sit noh teknologiasta ehkä puhutaan vielä lisää, mutta just se, että päädyttiin tarjousvaiheessa toteuttamaan WooCommerce-verkkokauppa, niin sit piti vähän tarkistaa, että kuinka paljon pystytään valmispalikoilla rakentamaan, koska ne räätälöinnit vaikuttaa siihen työmäärään oleellisesti. Et pystytään niinku hyödyntää tehokkaasti niitä valmispalikoita.
Marju: Joo, tästä mä muistan et puhuttiin paljon siitä, että kuinka paljon voitais mennä niillä valmiilla tässä alkuvaiheessa, ja varsinkin sit kun ruvettiin toteuttaa, niin siitä paljon keskusteltiin, joo.
Timi: Hmm. Mut mun käsityksen mukaan te siis myös vähän harkitsitte Shopifyn ja WooCommercen välillä. Öö, löytyykö sieltä prosessissa jotain niinku merkittäviä eroja näiden välillä, ja sit loppupeleissä päädyitte tekee WooCommercen meidän kanssa, niin oliks siihen joku selkeä syy?
Marju: Joo. No täytyy myöntää että mä en oo mikään tämmönen verkkokauppa-alustojen syväosaaja tai en varmaan vieläkään oo, mut varsinkaan nyt ennen tätä prosessia, ja rupesin tutustumaan niihin. Mulla oli kontakteissa sekä semmosia jotka käyttää Shopifytä ja vannoo sen nimeen, että sitten WooCommercea, ja mä jotenkin muodostin sit itselleni semmosen mentaalimallin, et Shopify on vähän niinku Apple tai iPhone, et se on niinku helppo ja jotenkin kivan näköinen, ja ennen kaikkea just helppo käyttää, mutta et sit ei tarjoo välttämättä hirveesti mahdollisuuksia semmoseen käyttäjän omaan konffaamiseen. Ja sit taas WooCommerce oli mun päässä enemmän tämmönen Android, jota sitte taas voi konffata aika paljon, mutta et on sitten ehkä vähän hankalampi ottaa haltuun
Ja sit mä itse olin jotenkin Apple-ihmisenä Shopifyn kannalla ehkä tai jotenkin se helppokäyttöisyys kiehtoi siinä, mutta et sit lopulta päädyttiin siihen WooCommerceen just sen takia, et sitä pystyy konffaamaan. Totesin, et meillä kuitenkin ne jotka sitä sit tekee, niin osaa sen verran, et se ei oo pulma, et se ei oo välttämättä se helpoin käyttää. Ja sit tosiaan me tiedettiin, että me todennäköisesti halutaan testata erilaisia liiketoimintakonsepteja, niin sitten niitten testaaminen tuntui helpommalta. Et se Shopify vaikutti sit aika jäykältä taas niinku niitten testaamisen.
Tuomas: Joo, ehkä niinku täytyy niinku vähän puolustella Shopifytä, et silläkin varmasti oltais saatu niinku hyvä verkkokauppa saatu toimimaan. Et siinäkin on ratkaisumahdollisuuksia löytyy, mutta et WooCommerce on sitten tässä mielessä räätälöitävämpi, et meillä on kaikki avaimet siinä et pystytään räätälöimään sitä. Ja sitten ehkä toinen vielä lisävalinta mitä mä muistan, että mä ainakin meidän tiimissä pohdittiin oli se, et teidän nykyinen pääverkkosivusto on WordPressin päällä. Ja et siitä tulee niinku vähän synergiaetuja, saadaan samaan multisite-ratkaisuun niitä yhdistettyä, ja mahdollisesti yhdistettyy joskus sivustoja, niin tää oli niinku yks kans varmaan valintaperuste tai ainakin meille suositteluperuste.
Marju: Joo, se on totta. Joo ja sitte se meidän vanha verkkokauppa oli kans WooCommercen päällä, et se oli tuttu sitte myös talon sisällä. Kyllä varmasti Shopifyllä olisi ollut mahdollista, mutta et jotenkin tuntui siltä, että mekin pystytään talon sisäisesti ehkä sit vähän enemmän tekee sit sillä. Joo.
Timi: No sit jos hypätään tekniikasta vähän pois enemmän siihen epäkonventionaaliseen lähestymistapaan… tai no ei se nyt ehkä niin epäkonventionaalinen lähestymistapa ollut, mut meidän maailmassa ja meidän normaaleihin projekteihin verrattuna. Teillä oli projektissa käytössä muutama tämmönen niinku pääperiaate. Mä en tiedä, et tuliks ne niinku yhteisesti sovittuna, tuliks ne sulta Marju, mut yks niistä pääperiaatteista oli se, et tehdään mahdollisimman vähän tavoitteen saavuttamiseksi. Sä tossa alussa vähän kuvasitkin sun lähestymistä, mut mitä se käytännössä tarkotti tossa kun te lähditte tekemään uudistusta?
Marju: Joo. Mä mä en tiedä kyselitkö sä teiltä et onks tää niinku ok? [naurua]
Timi: Ooks ookoo, niin.
Tuomas: Sanotaan et se tuli aika nopeesti annettuna, mut se lähti toimimaan tosi hyvin. Et ehkä siitä kiitos sulle, että mun mielestä siinä niinku molemminpuolinen joustavuus. Joustavuus puolin ja toisin, se oli ehkä niinku myös se niinkun, et ymmärrettiin, että haetaan näitä ratkaisuita ja ne voi olla erilaisia ratkaisuita. Me voidaan ehdottaa muutamaa erilaista ratkaisua ja yhdessä sit päätetään johonkin oikeaseen, että mikä se ratkaisu on.
Marju: Joo, nää tosiaan on semmosia minkä pohjalta mä pyrin tekee palvelukehitystä, ja tää on tosiaan yksi niistä. Mä jotenkin ajattelen niin, että meidän tavoite ei koskaan pitäisi olla tehdä vaikka mahdollisimman paljon toiminnallisuuksia, vaan et meidän tavoite on saavuttaa mahdollisimman monta tavoitetta. Monesti nää on jotain asiakastavoitteita, mut voi toki olla liiketoiminta- tai niitten yhdistelmiä. Mut et se on se mitä me yritetään: mahdollisimman monta tavoitetta joilla sit saadaan jotakin arvoa aikaiseksi. Ja siihen tavoitteeseen voi sit päästä usealla eri tavalla. Kun meillä on se tavoite lyöty lukkoon, et tänne me halutaan mennä, niin sit ruvetaan miettimään et no mitkä ne on ne mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot.
Ja jotenkin ihmisaivot tuppaa olemaan sellaisia, että se ensimmäinen ajatus mikä tulee mieleen, niin saattaa olla aika työläs ja tosi hieno, ja monesti se on liian hieno. Ja sillä mä tarkoitan sitä, että me oltais päästy sinne tavoitteeseen pienemmälläkin vaivalla, jolloin me sit tuhlattiin aikaa ja rahaa siihen, et me tehtiin se hienompi. Niin sen takia niinku haluun aina, et pysähdytään vähän miettii, et mitä ne eri vaihtoehdot on, ja monesti ottaa sieltä pienimmästä päästä. Vaikka olisi riski, ettei ihan vielä sillä päästä tavoitteeseen, mut jos me tehdään se hieno, niin sit me saatetaan mennä liian yli, tehdä liikaa, mut me ei ikinä tiedetä sitä eikä päästä sieltä takaisin. Et tää on tavallaan se miten mä ajattelen tätä.
Timi: Budjetti pysyy skoupissa, ja sit aikataulu pysyy paljon maltillisempana varmaan tolla lähestymistavalla.
Tuomas: Ja nimenomaan just se et saa enemmän tehtyä ja varmasti se, että me osataan tuoda niitä eri vaihtoehtoja, niin se on siinä avainasemassa. Ja miettii yhdessä, ymmärtää myös se asiakkaan tarve, mitä tällä nyt tavoitellaan, ja sen määrittäminen ja kirkastaminen on siinä avainasemassa. Allekirjoitan ihan täysin, että ei rakenneta teknisiä himmeleitä ihan vaan niitten itsensä takia, vaan sen takia, että niillä päästään johonkin tavoitteeseen.
Marju: Kyllä, joo ehdottomasti. Mä uskon aina siihen, että pitää olla monet aivot tekemässä tätä samaa hommaa. Turha yksin miettiä.
Timi: Mut tästä pääperiaatteesta tuli yks hieno esimerkki, mikä liittyi ajanvaraukseen jollain tapaa tai toimitukseen.
Marju: Joo. Siinä se tavoite oli siis parantaa asennusten, kodinkoneasennusten konversiota, ja siellä sit yhtenä hypoteesina oli se, et kun meillä ei ollut mahdollisuutta kommunikoida asiakkaalle miten pitkälle se asennusaika menee, niin et onko mahdollista, et konversio voisi olla parempi jos tää olis selkeempää. Että asiakas on varma siitä, et hän saa asennusajan haluamaansa ajankohtaan, ja tästä lähdettiin liikkeelle. Sit tosiaan yks niistä ajatuksista mikä tuli mieleen on se, et no mitäs jos hän saa valita sen ajan itse ennen sitä ostopäätöstä. Ja sit mä pyysin Evermadeä ja tiimiä tekemään työmääräarvion, et mitä jos tehdään tämmönen työkalu sinne. Se tuntui vähän kovalta, koska oli paljon kaikkea muutakin mitä haluttiin tehdä. Niin sit mietittiin et mitäs muita vaihtoehtoja on.
Lopulta päädyttiin tekemään yksinkertainen juttu, missä lukee toimitusajassa, että se on X ajan sisällä, ja ilmoitetaan, että heti kun oot tehnyt oston, sä saat varata sen ajan meidän ajanvarausjärjestelmästä. Yritettiin tämmösellä tekstillä paikata se, ja katsotaan riittääks se. Voi olla et ei, mutta et ei lähetä heti suoraan tekee sitä ajanvarausta, kun se kesti tyyliin 15 minuuttia kun me tehtiin se muutos, versus se kuukauden budjetti, niin se kannatti kokeilla.
Tuomas: Joo. Ja mikään ei estä sit laajentamasta sitä jatkossa, että tekee sen ajanvarauskalenterin sinne, jos tulee asiakaspalautetta, et se ois teille kannattavaa. Et pystytään pikkuhiljaa iteroimaan sitä palvelua eteenpäin.
Marju: Just näin. Ja tähän liittyy sit se, että sit mitataan. Katotaan, et no meneeks ne mittarit siihen suuntaan kun mitä halutaan. Ja jos ei, niin onks tää niin tärkeä asia et me halutaan tähän pistää aikaa versus ne kaksikymmentä muuta juttua. Et sit tullaan priorisointiin.
Timi: No nopeudesta otetaan vähän sinne toiseen periaatteeseen. Öö se oli ilmeisesti vähän siihen suuntaan, että se päätös siitä mitä tehdään ja miten tehdään, niin tehdään mahdollisimman myöhään. Joo. Tää oli varmaan Tuomakselle aika semmonen niinku, et ei vitsi. Et se ei kuulosta kivalle, mut tota ilmeisesti selvittiin niinku kunnialla loppuun?
Tuomas: No niin se mitä korostin tuossa aikaisemminkin, et se on nimenomaan sit se joustavuus. Et sit joustavuus puolin ja toisin, et pystytään elämään siinä epävarmuudessa. Ja avoin kommunikaatio, et sit me on voitu Marjulle sanoa, ja te ootte meidän suunnittelija Jonin kanssa paljon käynytkin keskusteluita siitä, että mitä me voidaan nyt tehdä ja missä aikataulussa. Niin tota, sitten se toimii kun se pelaa myös toiseen suuntaan se joustavuus ja avoimuus, niin tota se on… ei, ei oo tullut ongelmaksi.
Marju: Ei, ei. Ja tosiaan siinä ihan alkuvaiheessa, et se olikin kiinteähintainen se meidän ihan ensimmäinen pykälä. Niin siinä tavallaan sitä nyt ei ihan niin hyvin voinut toteuttaa, mutta minulla vaan vaati semmoisen aivojen eri asentoon naksauttamisen niinku hetkeksi aikaa.
Tuomas: Mut sitten nimenomaan projektin jälkeen sit päästiin hyvinkin tohon jatkokehityssykliin, missä me kerran kuukaudessa käydään läpi sen kuukauden tehtävät, priorisoidaan ja käydään läpi mitä tehdään, niin sit se mahdollistaa sen niinku hyvinkin joustavan ja nopeiden suunnanmuutosten tekemisen.
Marju: Kyllä.
Timi: Ja sit se on niinku jatkuvaa se kommunikaatio ja tavallaan ajatusten vaihto myös sen tiimin ja teidän välillä ilmeisesti.
Marju: Joo. Joo ja mä tosiaan uskon, että ne päätökset kannattaa, sen takia kun mahdollista, niin tehdä mahdollisimman viime tippaan. Koska silloin meillä on se paras tieto. Et me koko aika opitaan joko markkinasta, tai meidän asiakkaista, tai sen verkkokaupan toiminnasta, niin silloin kun tekee ne päätökset mahdollisimman viime tippaan, niin sit niistä tulee yleensä parhaimpia.
Tuomas: Joo. Nimenomaan toi säännöllinen kommunikaatio on hyvin avainasemassa. Monesti me jutellaan asiakkaiden kanssa proaktiivisuudesta, niin kyllä mä aina siihen vastaan, että se vaatii sen, että me ollaan säännöllisesti yhteydessä, jutellaan, tehdään asioita yhdessä. Niin se on ollut teidänkin kanssa toiminnassa hienoa, miten meidän tiimi on päässyt sisälle siihen ja päästään juttelee jatkuvasti.
Marju: Joo, mä ehdottomasti tykkään tehdä töitä tiiminä. Et meillä on onneksi Slack käytössä ja pidetään tosiaan säännöllisiä palavereita eri tahojen kanssa, mutta et melkein päivittäin varmaan jollain tavalla ollaan tai käytännössä ollaankin yhteydessä, niin se on musta se tapa tehdä. Että semmonen pallojen heittely aidan yli puolin ja toisin, niin se ei oikein niinku mulle sovi.
Tuomas: Yhtä tiimiä.
Marju: Niin just.
Timi: Niin just olin kans sanomassa, et se ei oo vasta, et niinku ostetaan jostain joku palvelu ja sanellaan sinne et mitä tehdään vaan et se on niinku oikeesti semmoista kumppanuutta.
Marju: Joo, joo, et kyllä mä niinku lähdin tiimiä tavallaan etsimään silloin kun me hankittiin kumppania.
Tuomas: Joo.
Timi: Mut tosta päätöksenteosta vielä ihan vähän sen. Öö tai sit myös aika kriittisesti tarkastella sitä, et mikä oikeesti on niinku tarvittua ja vaadittua, jotta saadaan se verkkokauppa ulos. Mm oliko paljon semmosta mistä sä jouduit luopumaan sit jossain kohtaa?
Marju: No luopumaan ja luopumaan, siis joo toki niissä piirroksissa oli kaikkea. Vaikka sekin oli olevinaan karsittu versio, niin kyllä sitäkin karsittiin sit vielä entisestään, et me saatiin se oikeesti se kova ydin ulos siinä aikataulussa mitä me haluttiin. Ja niin sen pitää ollakin. Sieltä aina kuoritaan niitä kerroksia kunnes saadaan se pienin mahdollinen, mikä pystyy tuottamaan arvoa, jota sit lähdetään kerrastamaan. Et kyl sieltä tippu asioita pois, ja mä kutsun toiveiden tynnyriksi sitä, mihin ne sit laitetaan, et sinne ne mulskahtaa. Sieltä on joitain sit jatkokehitysvaiheessa nyt jo poimittu. Koskaan ei tulla tekee kaikkia, ja niin sen kuuluu ollakin. Koska jos tekee valtavan systeemin heti alkuun, niin siellä on ihan hirveesti turhaa tauhkaa, jonka sit tajuaa myöhemmin vasta kun se ruksuttaa siellä, niin sen takia semmonen mahdollisimman varma setti ulos ja sit vasta sen opin kautta lisää.
Tuomas: Kyllä. Ja se oli nimenomaan mahdollista just kun teillä se edellinen verkkokauppa oli niinku hyvinkin karsitumpi vielä versio, niin nyt päästiin rakentamaan vähän isompi, ja sitten jatkokehittää. Se on kyllä toimiva malli.
Marju: Joo, et mun mantra mielessä oli se, että pitääks tää tehdä jotta me voidaan julkaista verkkokauppa? Jos ei, niin sit jätetään se pois. Mut et hyvin paljon oli semmosta, et ei oo pakko tehdä nyt, et saadaan tää ulos.
Tuomas: Joo.
Timi: Tuottiko Tuomas sulle tai tiimille paljon tuskaa sit ehkä sanoo Marjulle, et niinku kannattaaks tätä nyt oikeesti tehdä?
Tuomas: Siis, siis kyllä kyllä tota varsinkin tiimiläisten, kun sehän on meillekin se innostus lähtee, et ”tänään ois makeeta ideaa, tehdään tällaisia ja tällaisia”, mut et sanotaan et meillekin se on se luopumisen tuskan asia. Ja kyllä Marjus huomas sen luopumisen tuskan niinku. Kuuluu prosessiin. Tuottiko tuskaa… no sanotaan et varmasti jossain määrin tuotti tuskaa, mutta et kyllä nyt on iloinen myös sen, että rajasi Marjua näissä asioissa, että sit saatiin se kauppa hyvin ulos ja onnistuneesti. Sulla on ollut myös valta ja mahdollisuus tehdä niitä päätöksiä, mitä julkaistaan ja mitä jätetään pois.
Marju: Joo, kyllä.
Timi: No, Marju haluun ehkä vielä vähän ottaa niinku suhun henkilönä kanssa tätä keskusteluu ja kysyy, et kun sulla on käsitykseni mukaan kokemusta ja taustaa palvelumuotoilijana… Niin vaikuttiks se ja helpottiks se jollain tapaa tai hankaloittiks se jollain tapaa tätä niinku tekemistä?
Marju: No kyllä mä näkisin, et se helpotti. Sekä se, et on palvelumuotoilija ylipäätään digikehitystaustaa, että just siinä tarjousvaiheessa pysty vähän piirtää niitä kuvia. Ja kun meillä oli tiukka aikataulu, ja kun mä en oikein usko siihen pallojen aidan yli heittelyyn, niin tehtiin paljon yhteistyötä Jonin kanssa, teidän UX-suunnittelijan. Ihan siis joskus, jos tuntui että mä en osaa selittää asiaa, niin sit mä piirsin kuvan ja me niinku paripiirrettiin paljon. Eli mentiin Figmaan ja tehtiin yhdessä sen sijaan että Joni ois heittänyt mulle designin aidan yli ja pyytänyt kommentteja, niin et pystyy oleen kädet syvällä savessa siellä suunnittelussa, niin mä koen että se kyllä auttaa asiaa.
Tuomas: Ja ehdottomasti huomas Marjun taustan siinä palvelumuotoilutaustan, et pystyt kuvittamaan ja ottamaan osaa siihen UX/UI-suunnitteluunkin, niin tota se oli kyllä edellytys projektille. Voin suositella ehdottomasti, että ois palvelumuotoiluosaamista omassakin tiimissä, vaikka sitä voi tulla meidän kautta, mutta et kyllä se niinku helpottaa.
Marju: Palvelumuotoilun ei tarvii olla niinku se asia, mitä tämä ihminen tekee päätyökseen, mut se että ymmärtää palvelumuotoilusta jotain, niin se on tosi iso plussa uskoisin.
Timi: Kyllä mä luulen, et niinku ylipäätänsä se vaan helpottaa se, et tavallaan pöydän toisella puolella siellä asiakkaalla on myös ihminen, joka puhuu vähän niinku samaa kieltä meidän kanssa. Varmaan onnistumisen edellytyksiä kasvattaa. No onnistumisen edellytyksistä. Tapahtuiko jotain semmosta yllättävää vastaan projektissa, mikä meni niinku paremmin kun kuviteltiin tai tai jotain semmosta mikä meni sit niinku vähän penkin alle?
Tuomas: Sanotaan et mä voin meidän puolelta sanoa, että nimenomaan toi päätöksen teon ja priorisoinnin kyvykkyys ja mahdollisuus siinä, niin se pääsi yllättää positiivisesti.
Marju: Ihana kuulla. Joo, ehkä itse on sit yllättynyt tavallaan sen jälkeen, et miten paljon tästä on nyt lähtenyt sit kumpuamaan kaikenlaista. Et lähdettiin aika pienestä liikkeelle ja nyt tuntuu, et koko aika on lisää ja lisää kehitettävää. Päästiin tosi hyvin vauhtiin kyllä.
Timi: Tarjoilit hyvän aasin sillan mulle siihen, et mitä sit jälkeen. Mitä sä arvioisit nyt, ootteks te onnistunut niissä tavoitteissa sen projektin aikana ja siinä jatkokehityksen alkuvaiheessa?
Marju: Joo, eli me haluttiin verkkokauppa, josta me päästään nopeasti kokeileen niitä erilaisia liiketoimintaideoita… Ja ostaminen on helppoa asiakkaille, ja se on selkeä ja Hakosen näköinen ja moderni. Ja kyllä me mun mielestä niihin kaikkiin päästiin tosi hyvin.
Tuomas: Joo, se on kyllä hieno kuulla ja samaa mieltä, että kyllä se alusta mahdollistaa nyt on kaiken mitä tehtiin, ja se on nimenomaan nyt se jatkokehitysvaihe on todistanut sen, että on pystytty tekee erilaisia kokeiluja ja parannuksia siihen.
Marju: Joo, ja sit me myös haluttiin, että meillä talon sisäisesti on mahdollisuus tehdä joitain juttuja itse, ettei mikään toiminnallisuuksien jatkokehitys, mutta et pystytään tekemään vaikka lomakkeita tai ländäreitä. Se on onnistunut kyllä tosi hyvin, että meillä kuitenkin jonkin verran tämmöstä teknistä ja suunnitteluosaamista on, niin pystytään tekee jotain itse.
Tuomas: Kyllä. Joo. Ja se on meilläkin perusperiaate, me pyritään mahdollistaa nimenomaan ne työkalut teille, et te pystytte tekee markkinoinnin, niin tarjoo ne työkalut siihen.
Timi: Jep. No mennään sit siihen jatkokehitykseen vielä vähän enemmän, minkälaisia asioita siellä jatkokehityksessä on tehty ja onko siellä ehkä jotain semmosta roadmapillä isompaa mitä meidän kanssa tehdään, tai mitä siellä on tapahtunut sen uudistuksen jälkeen sitten?
Marju: Joo. No me tehtiin yks integraatio meidän omaan ERP-järjestelmään jotta tilaukset ui sitten mukavammin, mikä myös oli osasyy siihen, miksi pystyttiin toimimaan niin nopeasti, kun se alkuperäinen ydin julkaistiin, niin siinä ei ollut integraatiota.
Tuomas: Sanotaan et se oli alkuvaiheessa jopa yllätys, et te olitte valmiita myös tekemään manuaalista työtä. Startup-henkinen mentaliteetti, että no viedään käsin ne nyt alkuun ja sitten kun niitä tilauksia rupeaa tulemaan, niin tehdään se integraatio sitten.
Marju: Just näin. Joo, et se on sitte positiivinen ongelma, jos on on kiire syöttää käsin. Sitten kun tulee näitä lisätarpeita ja kehitytään, niin sit tehdään ikään kuin lisää niihin olemassa oleviin. Ja sit on jotain ihan uusiakin tehty.
Tuomas: Jep. Toiminnallisuuksia, mut sit tehdään myös mainontaa teidän kanssa ja optimointia ja muuta, tuoda teille sitä syötettä, että mitä vois kehittää.
Marju: Joo. Et tosiaan meidän hanskassa on enemmän tää palvelumuotoilu ja konseptointi ja se sisällöntuotanto, ja sitten taas Evermade tekee kehitystyötä ja hakukoneoptimointia ja Google-mainontaa. Et sit siellä on ne tyypit kaikki samassa Slackissa ja voi kysyä asioita näin.
Tuomas: Nopeuttaa hyvin paljon kommunikaatiota ja me pystytään keskenämme sopimaan eri asioista.
Marju: Joo joo, ja just niin, että jos me Google-mainontaa mietitään, että ei tartte monta eri organisaatiota siinä sekottaa.
Timi: Tuomas ehkä vähän sitä tossa sivuskin, että seurataan sitä dataa ja analytiikkaa ja kaikkea sitä… mä voisin kuvitella, et aika paljon niistä päätöksistä pohjautuu jonkinlaisiin liiketoiminnallisiin mittareihin myös tuossa jatkokehityksessä?
Marju: Joo, kyllä mä uskon dataan vahvasti, ja mitataan liikevaihtoa ja kannattavuutta, konversiota. Ja sit on toki niitä pienempiä metriikoita, mut et näitä tavallaan tuolta liiketoimintapuolelta seurataan aktiivisesti.
Timi: No sitten tuosta aktiivisesta seurannasta ja ja vielä niinku datasta ja analytiikasta ja siitä yhteistyömallista… miten se niinku jatkokehityksen malli on toiminut ja onks siellä jotain semmosta, miten sitäkin on ehkä hioutunut tässä ajan myötä sitten?
Marju: Joo. Me tosiaan kerran kuussa käytännössä koko tiimillä kokoonnutaan priorisoimaan, ja katsotaan mitkä mahtuisi siihen kuukauden settiin. Mutta kyllä meillä käy aina välillä sitä, että jotain tulee sieltä takavasemmalta ja sit me muutetaan kesken kaiken. Et sitä ei yritetä, että ei tehtäisi, tai että joku asia joka on kesken keskeytetään siihen. Et semmoseen jatkuvaan priorisointiin ja vuoropuheluun ei pyritä lukitsemaan asioita pitkäksi aikaa.
Timi: Tää kuulostaa siltä, että tää yhteistyö on ollu aika lailla menestystarina ja et niinku homma on toiminu.
Marju: Joo, kyllä mä sanoisin tosi hyvin. Et on ollut kyllä tosi tyytyväinen.
Tuomas: Kiitos. Hyvä, hyvä kuulla.
Marju: Ihana kuulla. Kiitos, joo, tosi kiva kuulla.
Timi: Mun puolesta kiitos Tuomas ja erityisesti kiitos Marju, että sait aikaa varattua tulemalla juttelemaan tänne meidän kanssa… Kiitos myös sinne ruudun tai kuulokkeiden toiselle puolelle, katsojalle ja kuulijalle. Jos ette seuraa EverTalkia jo YouTubessa tai Spotifyssa, niin laittakaa seurantaan. Käykää katsomassa sitä Hakosen verkkokauppaa, ja mä oon aika varma että Marjulle saa laittaa LinkedInissä viestiä jos resonoi. Kiitos paljon vielä kummallekin!
Seuraa EverTalkia Spotifyssa ja YouTubessa.